”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen", sanoi Björn Wahlroos keskiviikkona.

Hän puhui tänään vakuutusyhtiö Ifin suurasiakkailleen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Wahlroosin lausunnoista raportoi Talouselämä.

”Kun olemme keskellä eduskuntavaalikampanjaa, luulisi, että meillä olisi hirveä määrä optioita edessä. Luulisi että puhutaan siitä, miten rakennetaan Suomeen hyvinvointia ja taloudellista kasvua, Kukaan ei näytä tätä keskustelua käyvän”, sanoo Björn Wahlroos.

Paitsi että Wahlroos on Sammon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja, hän on myös Suomen talouselämän suorapuheisin mies, joka mielellään osallistuu poliittiseen keskusteluun.

Wahlroosin mielestä suomalaisten olisi syytä puhua myös Nato-jäsenyydestä. Ei siksi, että pelkäisimme että Venäjä hyökkää Suomeen – vaan siksi, että Viroa ei voi puolustaa, ellei Suomi ole Nato-maa.

”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen.”

Viro on Nato-maa, toisin kuin Suomi.

Nykyinen vaalikeskustelu on Wahlroosin mielestä sivuraiteella. Pitäisi puhua siitä, miten Suomeen saadaan lisää teollisia investointeja.

”Olemme nyt iloinneet pari prosentin talouskasvusta kymmen sellaisen vuoden jälkeen, jolloin kasvua ei ollut lainkaan. Suomen kansantuote ei kasvanut ollenkaan vuosina 2007–2017, ja tämä on häkellyttävä asia. Syy on se, että teollisuus ei investoi Suomeen – jos uusi ydinvoimala ja Äänekosken sellutehdas poistetaan laskuista.”

”Suomi deindustrialisoidaan”, Wahlroos sanoi.

Muodikas puhe ei riitä

Hänen mukaansa muodikas puhe digitaloudesta ei riitä.

”On illuusiota, että digitalous tuottaa hyvinvoinnin. Digitaalinen talous on tärkeää, mutta se ei työllistä suomalaisia.”

Wahlroos viittasi Piilaaksoon, jossa on paljon rikkaita bittinikkareita, mutta muu alueen väki onkin sitten kodinhoitajia ja puutarhureita, joista suuri osa puhuu espanjaa.

”Se ei ole Suomi. Digitalouteen kuuluvat äärimmäiset tuottavuuserot. Jos haluamme kehittää Suomea hyvänä paikkana kaikille, meidän täytyy pitää huolta investoinneista. Tänne ei investoida, jollei työmarkkinoiden jäykkyyttä pureta. Tarvitsemme myös sosiaaliturvan uudistuksen ja ennen kaikkea suuria veronalennuksia. Tämä on se, millä pitäisi mennä eduskuntavaaleihin.”

Wahlroos vertasi Suomen ja Ruotsin talouden kehitystä: vuosina 2005-20015 Ruotsi onnistui talouskasvun aikaansaamisessa, Suomi ei. Ruotsissa kasvua lietsovia uudistuksia toteuttivat niin sosiaalidemokraattinen kuin porvarihallituskin. Uudistuksiin kuuluvat muun muassa varallisuus- ja perintöveron mutta ennen kaikkea työn verotuksen laskeminen.

Suomen tilanteen lisäksi Wahlroos antoi kuulijoilleen pika-analyysi maailman talouden ja demokratian tilasta.

”Markkinatalous on ollut suuri menestys ja luonut käsittämättömän määrän vaurautta. Demokratia taas – sillä ei ole mennyt erityisen hyvin. On hurjaa, miten paljon suurempaa talouskasvu on ollut maissa joissa ei ole demokratiaa. Euroopassa talouskasvu on ollut hitaampaa kuin missään muualla.”

Maailman talouden kannalta kahden suuren talouden menestys on kriittistä: Kiinan ja Yhdysvaltojen. Kiinan talouden kasvu on hidastunut, eikä sen nopeudesta edes ole varmaa tietoa. Wahlroosin mukaan joidenkin reaalimaailmaan perustuvien raporttien mukaan Kiinan kasvu saattaa olla lähempänä neljää kuin Kiinan virallisesti ilmoittamaa noin kuutta prosenttia.

Ratkaisevaa on myös, jatkuuko Yhdysvaltain hyvä kasvu, joka Wahlroosin mukaan osin myös presidentti Trumpin ansiota.

“Trumpia on helppo kritisoida, hänen tapansa kommunikoida on erikoinen. Hänessä on kuitenkin kiinnostava, empiirisesti havainnoitava yksityiskohta: hän on antanut joukon vaalilupauksia, ja on toimittanut sen minkä lupasi: tehnyt verouudistuksen, käynnistänyt Naftan uudelleenneuvottelut ja neuvottelut Kiinan kanssa.”

”Trump tulee voittamaan seuraavat presidentinvaalit, jos vastaehdokas on keskiviivan vasemmalta puolelta”, Wahlroos ennusti.

Entäpä brexit?

Wahlroosin mielestä moni on jo kyllästynyt koko aiheeseen.

”Olen paljon ollut Englannissa, tämä on uskomaton soppa. Kaikki ovat menettäneet kiinnostuksensa siihen. Itse olen ollut väärässä brexitistä koko ajan.”

Wahlroos sanoi kuitenkin olevana optimistinen.

”Maailma on elänyt tullimuurien ja esteiden kanssa valtaosan ajasta. Sopimuksetonkaan brexit ei johda järjettömyyksiin: käytännön ratkaisut syntyisivät. Lontoon City tulee aina olemaan Lontoon City.”

Wahlroosin mielestä brexitin suurempi ongelma on, että se on saanut koko EU:n raiteiltaan. Tosin EU:n suunta on Wahlroosin mielestä ollut väärä jo pidemmän aikaa.

”EU:sta on yritetty tehdä liian paljon tavalla, joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmiset haluavat.”

Hänen mielestään EU:n pitäisi palata siihen mitä se alun perin oli: alue jonka tavoitteena on rauha sekä vapaa pääomien ja ihmisten liikkuvuus, ei yhtään enempää.

”EU pitää rebalansoida, ja se prosessi on käynnissä. Suuri haaste on, että yhtä useampi maa on mukana EU:ssa siksi, että on nettotulon saaja EU:sta. Itä-Eurooppa ja Välimeren maat vähät välittävät eurooppalaisista arvoista. Tämä synnyttää jännitteitä, jotka ovat olleet siellä jo pitkään.”

Nordean hallituksen puheenjohtajuudesta Wahlroos luopuu tänä keväänä. Nordean hallituksen puheenjohtajaksi nousee Torbjörn Magnusson, joka aloittaa myös Sammon konsernijohtajana ensi vuoden alussa.

LUE MYÖS:

Sdp: Ei lihavero vaan kestävän kehityksen alv – Uusi vero koskisi kaikkia tuotteita ja palveluita

Tutkimusjohtaja ällistyi: ”Valtava määrä ihmisiä valmiita luopumaan omasta autosta – järisyttävää”

Virossa kriisikokous – aiheena Suomi: ”Suomalaisturisti on muuttunut oleellisesti”

”Hurja tilanne!” – Vihreät taistelee tosissaan kolmospaikasta HS-gallupissa