Suomi tarvitsee nyt aktiivista EU-politiikkaa, sanoo seurannut europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.).

Hän kertoo Helsingissä järjestetyssä istuntokatsauksessa panneensa merkille, ettei vaalikeskusteluissa puhuttu EU-politiikka Kreikan tilanteen lisäksi juuri ollenkaan. Vaalien jälkeen tilanne ei ole Jaakonsaaren mukaan merkittävästi muuttunut.

– Aktiivinen ja rakentava ote pitäisi olla, mutta vaikea tämän vaalituloksen perusteella päätellä, että tällaista on. Luotan oikeastaan vain Olli Rehniin siitä joukosta. No, aika näyttää, hän pohtii.

Esimerkkinä hän mainitsi, että Kreikan euroeroa eli grexitiä vaativien puheenvuorojen sijaan tarvitaan nyt ”fix itiä”, rahaliiton puitteiden korjaamista, jotka Jaakonsaaren mukaan ovat ”ihan selvät”. Jaakonsaari korosti, että Eurooppa-politiikka kuuluu sisäpolitiikkaan, eikä ulkopolitiikkaan, minä se usein tulkitaan.

– Se mitä Suomi ja uusi hallitus varmasti tarvitsee, on uusi EU-vaikuttamisstrategia. Esimerkiksi monet Euroopan investointirahastoon liittyvät hankkeet pitää yhä enemmän perustella eurooppalaisesta näkökulmasta. Ei riitä, että sanotaan, kuinka jokin hanke on Suomen etu tai Pohjois-Karjalalle tärkeää, vaan pitää kertoa, mitä merkitystä sillä on Euroopalle, Jaakonsaari toteaa.

RKP:n Nils Torvalds taas arvioi, että keskustan vaalivoitto ja perussuomalaisten nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi asettavat omat haasteensa Suomen hallituksen EU-politiikalle. Rehniin hänkin tosin kertoi luottavansa.

– Ehkä ensimmäinen ongelma on siinä, että kaksi suurinta puoluetta tulee oppositiosta ja olivat lähteneet vaaleihin juuri sellaisin lupauksin, mitä oppositiosta on helppo antaa. Ja vaikka ne eivät ole yhden kohtalaisen tunnetun kreikkalaisen puolueryhmittymän jamassa lupaustensa suhteen, jos hallitus rakentuu osin keskustalle ja perussuomalaisille, niin purjeita pitää reivata. Se tulee olemaan kipeää, Torvalds pohtii.

Europarlamenttiin viime keväänä palannut Heidi Hautala taas kertoo, että Suomen haasteet tiedostetaan Euroopassa, mutta samalla katsotaan maata säälivin silmin.

– Mielestäni tällaisia sääliviä juttuja Suomesta on ollut viime aikoina aika paljon. Tietynlaisena kukkasena siinä on ollut tämä viimeisen puolen vuoden ajan jatkunut kahden päähallituspuolueen välinen rähinä julkisuudessa. Toteamus myös siitä, että Suomi on kaikkein suurimmissa hankaluuksissa ikääntyvän väestön kanssa. Siihen liittyen maahanmuutto on iso kysymys.