Hallitus ei halua kaataa ämpärillä tukirahaa rakennusalalle. EU-lakihanke voi viitoittaa tietä energiatehokkuusremonteille.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona budjettiriiheen päättämään keskeisistä veroratkaisuista, säästöistä ja panostuksista.
Rakennusalan kriisi on nostattanut vaatimuksia siitä, että valtio tavalla tai toisella puuttuisi tilanteeseen. Hallitus on viestinyt, että se on hätähuudot kuullut, mutta toistaiseksi konkreettisia rahalupauksia ei ole tullut.
”Me emme ratkaise ongelmia niin, että kaadamme ämpärillä rahaa”, asuntopolitiikasta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) painotti Kauppalehdelle aiemmin.
Myös pääministeri Orpo on linjannut, että ratkaisut on mahdutettava hallituksen budjettikehyksiin.
Tukea energiaremontteihin?
Hallitus asetti syyskuun alusta työryhmän pohtimaan ratkaisuja rakennusalan kriisiin ja ehdotuksia on tarkoitus esitellä riihessä. Ratkaisuja on etsitty laajalla skaalalla aina suorista tuista veroratkaisuihin niin infra- kuin asuntorakentamiseen.
Tietojemme mukaan hallitus ei ole kiinnostunut etsimään kokonaan uusia malleja, joiden lakivalmistelu voisi venyä pitkäksi. Painopiste on kustannustehokkaissa ja vaikuttavissa toimissa. Ne painottunevat infra- ja korjausrakentamiseen.
Tämä voi tarkoittaa muun muassa energiatehokkuusremonttien tukemista.
Energiatehokkuus on esillä parhaillaan myös EU-pöydissä.
Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa lakiehdotuksen, jonka mukaan esimerkiksi asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä. Energialuokkien asteikko on A:sta G:hen, missä G vastaa 15 prosenttia maan heikoimpia rakennuksia. Julkisten ja muiden rakennusten olisi saavutettava D-luokitus jo vuonna 2030.
Direktiiviä käsitellään EU:n neuvostossa, missä Suomi on kritisoinut koko esitystä ja vaatinut energialuokkavelvoitteen poistoa asuinrakennusten osalta. Suomi tuskin saa tahtoaan läpi kokonaan, jolloin energiatukiremonttien avustaminen keskellä rakennuslamaa voi olla monia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Rakennusala saa töitä ja kiinteistöomistajat helpotusta.
Liudentuuko hallitusohjelman kirjaus?
Uudisrakentamisen kohdalla budjettiriihen keskusteluissa esiin noussee ainakin yhden hallitusohjelmakirjauksen liudentaminen. Hallitusohjelmassa on tiukka kirjaus, että asumisoikeuskohteille ei myönnetä enää uusia tukia.
Kirjaus tarkoittaa käytännössä, että uudet ASO-aloitukset loppuisivat täysin ensi vuoden alusta. Tätä kirjausta on mahdollista lieventää ja muuttaa tukea asteittain poistuvaksi.
Kun hallituspuolueet neuvottelivat loppukeväänä ja alkukesästä Säätytalolla ennätykselliset 79 päivää, ei budjettiriiheen suuria riitoja odoteta. Puolueilla on halu siirtyä sanoista tekoihin, ja teot rahoitetaan budjetista.
Rakennusalan kriisi tuli kuitenkin sen verran yllättäen, että vääntöä voidaan nähdä eri tukikeinojen paremmuudesta. Toinen väännön aihe on se, missä määrin työttömyysvakuutusmaksujen 1,4 miljardin euron alennukset valutetaan veronmaksajille.
Budjetista löytyy rahareikiä, mutta suhdanteen heiketessä ostovoiman ja kokonaiskysynnän tukemiselta ei voi ummistaa silmiä kokonaan.
Osakesäästötiliin talletuskorotus
Lisäksi odotettavissa on, että maakuntalennoista saadaan vielä pieni riita aikaiseksi. Hallitusohjelman mukaan Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään markkinaehtoisesti, mutta tarvittaessa ostopalveluliikenteenä.
Kirjaus jäi tarkoituksella monitulkintaiseksi ja riita siirrettiin nyt alkavaan budjettiriiheen.
Osakesäästäjä voi kuitenkin odottaa budjettiriihestä hyviä uutisia. Hallitus haluaa nostaa osakesäästötilin talletuskaton 100 000 euroon ja laki on jo valmistelussa loppuvuoden budjettikäsittelyä varten. Muutoksen voi odottaa astuvan voimaan ensi vuoden aikana.
LUE MYÖS:
