”Me toimimme lakien mukaan, mutta sosiaalisen hyväksynnän ulkopuolella, ja siinä mielessä se oli kyllä virhe”, Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoo vuoden 2016 hinnankorotuksista.Kuva: Antti Nikkanen / Alma Talent arkisto

Oppositiopuolue Vasemmistoliitto nosti sähkönjakeluyhtiö Carunan taas tikunnokkaan osana vaalikampanjaansa. Kampanjan pääpaino on silloisen hallituksen eli poliittisten päättäjien ”kalliissa virheessä”, mutta myös yhtiö tuodaan esiin valossa, joka herättää Carunassa vastalauseita.

Vasemmistoliiton Caruna-sivuilla linjataan, että luonnollisia monopoleja kuten sähkön jakeluverkkoa ei koskaan pitäisi luovuttaa tahoille, jotka käyttävät monopoliasemaansa maksimaalisen voiton tavoitteluun. Puolueen mukaan Carunan tapauksessa näin kuitenkin tehtiin, ja ”monopoliaseman hyväksikäyttö kävi pian ilmi, kun Caruna teki roimat hinnankorotukset sähkön siirtohintoihin”.

Esille tuodaan myös kansainväliset pääomasijoitusyhtiöt, jotka jakavat Carunan omistusta suomalaisten eläkelaitosten kanssa.

LUE LISÄÄ: ”Salatut Caruna-pöytäkirjat” julki – Vasemmistoliitto syyttää: ”Pekka Haavisto ja Jan Vapaavuori vastuussa”

Pääomasijoittajat monopolin äärellä

Carunan mukaan yhtiön omistus ei sanele sähkönjakelun hintoja. Hintojen nousun merkittävin syy on eduskunnan vuoden 2013 päätös uudesta sähkömarkkinalaista ja sähköverkon säävarmuuden parantamisesta. Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2028 mennessä sähkönjakeluyhtiöt investoivat sähköverkkoon yli yhdeksän miljardia euroa. LUE MYÖS: ”Eduskunta vaati” kohutun sähkölain – ”Hintapiikki oli tiedossa”

Caruna kertoo investoineensa verkkoon 1,4 miljardia euroa vuosina 2013–2018.

”Nyt olemme puolivälissä, eli meillä on saman verran vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtävää ennen kuin ollaan siinä lain vaatimassa tasossa”, Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoo.

Hänen mukaansa Carunan ”omistuksella ja hinnoittelulla ei ole mitään yhteyttä”.

”Sillä ei ole mitään merkitystä, kuka nämä yhtiöt omistaa, koska nämä ovat luonnollisia monopoleja ja viranomaisvalvonnassa”, Yli-Kyyny sanoo.

”Luonnollisessa monopolissa hintojen tulee olla valvottuja, ja Energiavirasto valvoo tätä ja määrittää kaikille yhtiöille sallitun liikevaihdon, jota ne voivat tehdä – johtuen siitä verkon rakenteesta ja laskennallisista kustannuksista.”

Sähkömarkkinalainsäädännön mukaista kohtuullista tuottoa on kuitenkin arvosteltu korkeaksi: laki sallii sähköverkkoyhtiöille kohtuullisen eli vuonna 2018 noin 6,6 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle.

Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöitä ja niiden hinnoittelua neljän vuoden jaksoissa. Caruna, kuten moni muu sähköverkkoyhtiö, on joutunut jälkikäteen hyvittämään asiakkailta perimiään, sallitun tuoton ylittäviä maksuja. Ylimääräiset maksut tulee tasata seuraavan valvontajakson aikana. Energiavirasto julkaisee yhtiökohtaiset tiedot vuosittain.

Poliitikkojen vuonna 2013 vaatimat investoinnit maksatetaan kuluttajilla. Sähköverkkoyhtiöiden valvontaan sisältyy hinnoittelumalli, jonka keskeinen osa on valvovan viranomaisen määrittelemä omaisuuserän arvo, jolle saa kerätä sallitun tuoton. Kun yhtiö investoi, sen omaisuusmassa ja sitä kautta sallittu tuotto samalla kasvaa.

Caruna on Yli-Kyynyn mukaan vaadituissa investoinneissa pidemmällä kuin monet muut yhtiöt.

”Se vaikuttaa sitten meidän tällä hetkellä sallittuun liikevaihtoomme.”

Tekivätkö poliitikot virheen?

Yksi esillä ollut kysymys on, ylireagoivatko poliitikot vuoden 2011 Tapani-myrskyyn, joka osaltaan johti sähköverkkojen kiristyneisiin vaatimuksiin ja kustannuksiin. Yli-Kyyny ei suoraan ota kantaa asiaan, mutta toteaa, että nykytilanne aiheuttaa eriarvoisuutta kaupunkiseutujen ja maaseudun välille.

Hän ottaa kuitenkin esiin tiedot eri myrskyjen vaikutuksista ja sähkökatkojen pituudesta. Tapani-myrskyn jälkeen Carunan edeltäjällä oli viisi päivää myrskyn jälkeen 10 000 asiakasta vailla sähköjä. Vuoden 2013 Seija-myrskyn jäljiltä 50 000 asiakasta oli sähköttä puolitoista vuorokautta myrskyn jälkeen.

Yli-Kyynyn mukaan tilanne oli parempi tämän vuoden Aapeli-myrskyn iskiessä.

”Siitä toivuttiin niin nopeasti, että 40 tunnin jälkeen meillä ei ollut asiakkaita ilman sähköjä. Tästä ison osan tekee se, että verkkoon on investoitu 1,4 miljardia euroa”, Yli-Kyyny sanoo Aapelista.

Kaikki mainitut ovat poikkeuksellisia talvimyrskyjä, joskaan eivät täysin vertailukelpoisia.

Hirmukorotus vuonna 2016 – lain hengen mukainen?

Toimitusjohtaja Yli-Kyyny myöntää nyt, että vuoden 2016 päätös nostaa Caruna Oy:n sähkönsiirron hintoja kertaheitolla peräti 27 prosenttia oli virhe. Caruna suostui lopulta kuluttaja-asiamiehen kanssa neuvoteltuaan jaksottamaan korotuksia siten, että ne eivät osuneet heti kuluttajiin täysimääräisinä.

Yli-Kyyny korostaa, että mitään sellaista lakia ei ollut, jota Carunan hinnankorotukset olisivat rikkoneet. Tuolloin eduskunnassa kyseltiin, ovat korotukset lainmukaisia, ja tämä kysymys on esillä myös Vasemmistoliiton Caruna-sivustolla.

”Valvontamalli mahdollisti meille ne korotukset, jotka silloin Caruna Oy:ssä ja Caruna Espoossa tehtiin. Mutta meidän olisi pitänyt ymmärtää jaksottaa sitä [korotusta] jo siinä vaiheessa”, Yli-Kyyny sanoo Uudelle Suomelle.

”Me toimimme lakien mukaan, mutta sosiaalisen hyväksynnän ulkopuolella, ja siinä mielessä se oli kyllä virhe.”

Kuluttajaviranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen Caruna sopi jaksottavansa korotukset kahdelle vuodelle. Yhtiö sitoutui pidättäytymään uusista korotuksista vuonna 2017.

Sähkömarkkinalakiin lisättiin vuotuisia siirtohinnan korotuksia koskeva 15 prosentin korotuskatto vuonna 2017.

Caruna ei ole kallein – konsernin toinen yhtiö halpa

Carunalla lienee yhä monen suomalaisen mielikuvissa maine alan kalleimpana yhtiönä, vaikka jo vuonna 2016 uutisoitiin, ettei tämä pidä paikkaansa.

Caruna huomauttaa, että konserniin kuuluvissa kahdessa yhtiössä eli Caruna Oy:ssa ja Caruna Espoo Oy:ssa hinnat ovat erilaiset. Haja-asutusalueilla toimiva Caruna Oy oli vuoden 2018 selvityksessä viidenneksi kallein sähkönsiirtoyhtiö, kun taas Espoon seudulla ja Joensuussa toimiva Caruna Espoo Oy kuului siirtohinnoiltaan edullisimpaan viidennekseen. Missään asiakasryhmässä myöskään Caruna Oy ei kuitenkaan ole kolmen kalleimman yhtiön joukossa, yhtiö haluaa korostaa. Lue lisää: Professori selvitti 77 sähköverkkoyhtiön hintaerot hallitukselle – Carunalle kaksi hintaa

Yli-Kyyny toteaa, että jako johtuu koko alaa koskevasta jaosta: toimintavarmuuden parannusinvestoinnit painottuvat maaseudulle ja haja-asutusalueille. Caruna Espoo on kaupunkiverkkoyhtiö, jossa investoinnit ovat maltillisia, koska maakaapelointia on jo käytössä paljon. Caruna Oy:n verkko palvelee muun muassa maaseutua ja saaristoa, joissa investointi- ja korostustarpeet ovat kovemmat.

”Jos vertaa investointien määrää, niin esimerkiksi vuonna 2017 Espoossa se oli 78 euroa per asiakas ja Caruna Oy:ssä 560 euroa”, Yli-Kyyny kertoo.

”Ne yhtiöt, jotka ovat [hintatilastossa] Caruna Oy:tä kalliimpia, ovat myös maaseutuyhtiöitä. Ne, jotka taas ovat Caruna Espoota halvempia, ovat kaikki kaupunkiyhtiöitä.”

Caruna nousi otsikoihin myös vuoden 2018 hintamuutoksilla. Caruna Oy:n hintoja nostettiin 6,5 prosenttia, Caruna Espoon hinnat pysyivät entisellään.

”Kun puhutaan, että Caruna nosti hintoja 6,5 prosenttia, niin niin nostikin, Caruna Oy, mutta Caruna Espoo ei nostanut lainkaan. Se johtuu tästä regulaatio- ja valvontamallista, joka tässä maassa on käytössä”, Yli-Kyyny sanoo viitaten sähkömarkkinalakiin, jonka mukaan kunkin verkkoyhtiön alueella on samat hinnat kaikilla.

77:stä sähköverkkoyhtiöstä kaikkiaan 35 nosti hintoja vuonna 2018, Yli-Kyynyn mukaan 3–12 prosenttia.

”Siksi tämä yhden yhtiön nostaminen tikunnokkaan – kun Caruna Espoo ei edes nostanut hintoja – on aika hurjaa”, Yli-Kyyny sanoo.

”Verojälkemme kasvaa”

Vasemmistoliiton sivulla todetaan lisäksi, että Caruna ”kiertää veroja käyttäen hyväkseen verotuksen porsaanreikiä”. Yhtiön vero- ja etenkin lainajärjestelyt ovat puhuttaneet paljon. Esimerkiksi Yle on kertonut, että vuonna 2016 Caruna maksoi yli 150 miljoonan euron liikevoitoistaan veroja vain 0,28 prosenttia.

Taustalla on laillinen velkajärjestely, jossa Caruna maksaa takaisin konsernin sisäistä, omistajilta saatua lainaa, ja nämä rahoituskulut syövät yhtiön liikevoiton. Verotettava tulo eli tilikauden tulos onkin ollut Carunalla pakkasella tai pieni.

”Liikevoitosta ei kukaan Suomessa maksa veroa, vaan tuloksesta – ja tuloksesta me maksamme saman 20 pinnaa kuin kaikki muutkin suomalaiset firmat”, Yli-Kyyny sanoo.

”Me teimme tulosta ensimmäisen kerran vuonna 2017.”

Carunan mukaan yhtiön kassavirta on koko ajan ollut negatiivinen: se on joutunut kasvattamaan velkataakkaansa rahoittaakseen investoinnit. Vuosina 2014–2018 Caruna on ottanut noin miljardi euroa lisää velkaa.

Vuonna 2017 Caruna maksoi yhteisöveroa noin kuusi miljoonaa euroa tilikauden tuloksen oltua 29 miljoonaa euroa voitollinen. Tämä nosti yhtiön Suomen 100 suurimman yhteisöveron maksajan joukkoon. Lisäksi yhtiö tilitti Suomen valtiolle sähkö- ja arvonlisäveroina 254 miljoonaa euroa. Ne peritään osana sähkön hintaa.

”Tämän vuoden tuloksemme ei ole vielä julkinen, mutta sen verran voi sanoa, että verojälkemme tulee kasvamaan edellisestä vuodesta”, Yli-Kyyny sanoo viitaten yhteisöveroihin.

Carunan omistajiltaan saamien niin sanottujen osakaslainojen korkoja on arvosteltu suunnitelmallisen korkeiksi. Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan osakaslainojen korkeat korot ovat keino vähentää yhtiön Suomessa verotettavaa tuloa.

Yli-Kyynyn mukaan kyseessä on normaali lainajärjestely ja korkojen korkeudelle on selitys.

”Me tarvitsemme sitä osakaslainaa, jotta voimme saada kilpailukykyistä velkaa muualta. Muuta velkaa meillä on 2,3 miljardia”, Yli-Kyyny sanoo.

Hänen mukaansa osakaslainojen korkoja on käyty Suomen verottajan kanssa läpi useaan otteeseen. Hänen mukaansa osakaslainat ovat ”huonompiasemaista velkaa”.

”8,5 prosentin korko on oikea korko rahalle, joka on kiinni vuoteen 2046 asti ilman, että omistaja voisi vaatia maksamaan sitä takaisin”, Yli-Kyyny sanoo.

Päivitys 7.2.: Korjattu sallittu liikevaihto sallituksi tuotoksi.

LUE MYÖS:

TE: Suomen sähköverkkoa myytiin taas – jättihinta jättää Carunan varjoonsa

Professori äimänä: Suomi teki taas ”digitat” – Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?

Kansanedustaja pelkää: Suomi vaarassa tehdä uudet ”carunat”

Tapaus Raskone: ”Caruna, Digita, Kemira GrowHow, Autokatsastus…” – Arhinmäeltä tyly lista Sipilälle