”Puolueen talouspolitiikka on suomalaisessa poliittisessa kentässä oikeaa äärilaitaa. Esityksillään se romuttaisi suomalaisen lakiin ja järjestykseen nojaavan hyvinvointivaltion perusrakenteita”, Lauri Finér kommentoi.
Perussuomalaiset ovat gallupkannatuksella mitattuna nyt Suomen ylivoimaisesti suosituin puolue. Puolueen kannatus oli tuoreimmassa HS-gallupissa 22,7 prosenttia. Ylen tuoreimmassa gallupissa kannatus oli 24,3 prosenttia, enemmän kuin päähallituspuolueiden sdp:n ja keskustan kannatus yhteensä.
Lue lisää:
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) avustaja, sdp:n eduskuntaryhmän entinen veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér huomauttaa, että kun halutaan tietää, ketä puolueen politiikka oikeasti hyödyttää, kannattaa tarkastella sen talous- ja veropolitiikkaa. Finér käykin tuoreessa blogikirjoituksessaan perussuomalaisten eduskuntavaalien alla julkaisemia ohjelmia sekä vaihtoehtobudjettia yksityiskohtaisesti läpi.
”Perussuomalaisten vuoden 2020 vaihtoehtobudjetista piirtyy kuva puolueesta, joka ei tiedä mitä se tekisi valtaan päästyään. Puolueen talouspolitiikka on suomalaisessa poliittisessa kentässä oikeaa äärilaitaa. Esityksillään se romuttaisi suomalaisen lakiin ja järjestykseen nojaavan hyvinvointivaltion perusrakenteita”, hän summaa.
Lue myös:
Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset leikkaisi veroja 547 miljoonalla eurolla ja valtion menoja 741 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen budjettiesitykseen.
”Jos luvut pitäisivät paikkansa, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti olisi siis ollut 194 miljoonaa euroa vähemmän alijäämäinen kuin hallituksen budjetti. Perussuomalaisten luvut eivät kuitenkaan täsmää. Sen vaihtoehtobudjetissa esittämät veronalennukset maksaisivat oikeasti lähemmäs puoli miljardia euroa enemmän kuin laskelmissa annetaan ymmärtää. Suurin yksittäinen virhe koskee perussuomalaisten esitystä ”eläkkeiden verotuksen yhdenmukaistaminen työtulojen verotuksen kanssa”. Se maksaisi valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa annetaan ymmärtää”, Lauri Finér sanoo.
Lue seuraavaksi:
Hän puuttuu myös siihen, että perussuomalaiset leikkaisi maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista. Finérin mukaan puolueen esittämä 315 miljoonan euron leikkaus on epäuskottava, koska vastaanoton ja kotouttamisen kokonaiskustannukset budjetissa ovat yhteensä 370 miljoonaa euroa.
”Noin 85 prosentin leikkaus kustannuksista on mahdoton, kun valtaosa kustannuksista perustuu perustuslain takaamiin oikeuksiin ja ihmisten pysäyttäminen rajalle tai heidän lähettämisensä pois on kaikkea muuta kuin ilmaista”, hän huomauttaa.
Finér nostaa esiin myös sen, että maahanmuuton kustannukset kohosivat ennätystasolle vuonna 2016 perussuomalaisten itsensä ollessa vallassa.
”Syy ei ollut suurempi panostus maahanmuuttajiin vaan yksinkertaisesti se, että Suomeen ilmaantui 2015 – 2016 muun muassa Syyrian kriisin aiheuttaman eurooppalaisen pakolaissuman vuoksi moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna normaaliin vuoteen. Tällaisessa tilanteessa pakolliset kustannukset oli hoidettava, vaikka perussuomalaiset olivat hallituksessa. Heidänkin oli noudatettava lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten Suomessa on tapana. Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset näyttävät unohtaneen, kuinka maahanmuuttopolitiikka käytännössä toimii.”
Lue myös:
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa Talouselämän haastattelussa aikaisemmin joulukuussa.
”Kukaanhan ei tiedä, mitä tapahtuu. Tällä hetkellä reitti Välimereltä Suomeen on hallinnassa lähinnä sen takia, että reitillä olevat maat venyttävät Schengen-koodia tavalla, johon Suomella ei ollut valmiutta”, Halla-aho sanoi.
”Miljardin euron lovi”
Lauri Finér nostaa perussuomalaisten varjobudjetista esiin myös arvonlisäveron alarajan noston, omaishoidontuen vapauttamisen verosta sekä yritystukien ja tuulivoiman tukien leikkaukset.
”Kun edellä listatut virheet ja perustuslain vastaiset toteutuskelvottomat ehdotukset ynnää yhteen, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on noin miljardin – siis 1 000 miljoonan – euron lovi”, hän sanoo.
Finér muistuttaa, että talouspoliittisessa ohjelmassaan perussuomalaiset laittaisi leikkauslistalle ensimmäisten joukossa yritystuet.
”Ohjelmissaan tai vaihtoehtobudjetissaan se ei kuitenkaan osaa nimetä yhtään uskottavaa leikkauskohdetta yritystuille. Päinvastoin, perussuomalaiset esittää vinon pinon uusia yritystukia ja muita verotukia, joiden hintalappu nousisi vähintään satoihin miljooniin euroihin.”
Lue seuraavaksi:
Uusilla yritys- ja verotuilla Finér tarkoittaa arvonlisäveron alarajan ja verohuojennuksen korotusta, yritysten sähköveron alennusta, pk-yritysten yhteisöverovapautta, kotitalousvähennyksen korotusta, yrittäjien sosiaaliturvan korotusta, vanhempainvapaiden kustannusten korvaamista työnantajille ja työntekijän muuttoavustusta sekä ja asuntokaupan varainsiirtoverovapautta työn perässä muuttaville.
Perussuomalaisten varjobudjetti joutui kovan ryöpytyksen kohteeksi myös eduskunnassa aikaisemmin syksyllä. Hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit tyrmäsivät oppositiopuolueen väitteet budjettiehdotustensa talousvaikutuksista, ja vaihtoehtobudjettia kutsuttiin jopa vaihtoehtotodellisuusbudjetiksi.
”On aika vaikea nimetä mitään yksittäistä asiaa kaikkein tärkeimmäksi Suomen budjetissa. Maahanmuutto on sokea piste kaikille muille puolueille”, Halla-aho perustelee sitä, miksi puolue puhuu niin paljon aiheesta.
Lue lisää:
