Vanhat digiboksit eivät enää toimi lähitulevaisuudessa Euroopan laajuisesti, joten kuluttajien on hankittava uusia laitteita, arvioi Suomen Akatemia. Tutkija Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta kertoo Uudelle Suomelle, että vanhan teknologian digiboksit lakkaavat asteittain toimimasta myös Suomessa.

Syynä digiboksivaihtoon on se, että tv-käytössä olevan 700 megahertsin taajuuden on tarkoitus siirtyä langattoman laajakaistan käyttöön.

Ala-Fossi kertoo Uudelle Suomelle, että Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka teki linjauksen taajuuden vapauttamisesta.

- Tv-kanavat siirretään asteittain käyttämään uutta digitv-tekniikkaa, joka on jo nyt käytössä HD-kanavien välittämiseen. Samaan tilaan saadaan mahtumaan suhteessa enemmän tv-kanavia, Ala-Fossi kertoo.

Suomessa on tarkoitus vapauttaa taajuusalue langattoman laajakaistan käyttöön vuonna 2017. Ala-Fossin mukaan ne kuluttajat, joilla on vuoden 2001 jälkeen hankittu ”vanhan tekniikan” digiboksi, eivät lopulta enää näe tv-kanavia lainkaan, elleivät vaihda laitteita.

On kuitenkin suunniteltu, että Ylen ja tärkeimpien kaupallisten tv-kanavien ilmaiset kanavat näkyisivät vanhallakin systeemillä vuoteen 2026 asti. Ala-Fossin mukaan tämä on merkittävä kustannus tv-kanaville.

Jos HD-kanavat näkyvät jo nyt omassa digiboksissa, saman boksin pitäisi toimia myös taajuusvaihdon jälkeenkin.

- Se tietysti riippuu lisäksi siitä, onko antennisysteemit kunnossa. Kaapelipuolellakin siirryttäneen uuteen standardiin, Ala-Fossi sanoo.

Kuluttajille hän antaa ohjeeksi:

- Jos haluaa jatkossa nähdä kaikki tv-kanavat, kannattaa laitteita vaihdettaessa kiinnittää huomiota siihen, ettei osta edellisen sukupolven vehkeitä.

Suomi ja niin ikään taajuslinjauksen tehnyt Ruotsi ovat Ala-Fossin mukaan olleet aktiivisia asiassa sen vuoksi, että molemmissa maissa on merkittävää verkkoteknologioiden valmistusta: Suomessa Nokia ja Ruotsissa Ericsson. Näille yrityksille asia on tärkeä.

Ala-Fossi kuitenkin toteaa, että muutos saattaa aiheuttaa muualla Euroopassa jopa jonkinasteisen viestintäpoliittisen kriisin.

Ala-Fossi tutkii Suomen Akatemian rahoituksella yleisradiotoiminnan muutosta.

Taajuuksien uusjako pohjautuu Maailman radioviestintäkonferenssissa vuonna 2012 käytyyn suunnitelmaan valjastaa taajuus laajakaistakäyttöön. Afrikan ja Lähi-idän maiden esittämä ajatus herätti Suomen Akatemian mukaan voimakasta vastustusta Euroopan maissa, mutta esitystä ei pystytty torjumaan kokonaan.

Esimerkiksi Espanjassa tilanne lienee paljon Suomea kinkkisempi, sillä siellä noin 90 prosenttia ihmisistä katselee antennitv:tä.

- Siellä on nopeasti siirryttävä uuteen tekniikkaan tai lopettava osa tv-kanavista, Ala-Fossi sanoo.

Lopullinen päätös taajuusasiasta tehdään Maailman radiokonferenssissa ensi vuonna. Siirto on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuoden 2017 jälkeen.