Suomen antenniverkon kahdesta operaattorista vain toinen näyttää Yleisradion uusia teräväpiirtokanavia. Digitan, jonka verkossa Ylen HD-kanavat eivät näy, mukaan yhtiö ei jaa palveluitaan ilmaiseksi.

Ylen teräväpiirtokanavien katsominen antenniverkossa edellyttää näin ollen katsojalta VHF-antennia, joka on suunnattu antenniverkon toisen operaattorin, DNA:n, lähetysasemaan.

–Ylen hallintoneuvosto on päättänyt, että Yle ei maksa HD-jakelusta vaan palvelu annetaan ilmaiseksi Pasilasta. Me emme jaa palveluitamme ilmaiseksi, kertoo Digitan palvelu- ja liiketoimintajohtaja Markus Ala-Hautala Uudelle Suomelle.

–Tahtotilamme on, että Ylen HD-kanavat näkyisivät myös meidän verkossamme, mutta sisällöntuottajan täytyy maksaa oma jakelunsa.

Ala-Hautalan mukaan ”joku maksaa jakelun aina”.

–Kaapelissa se on kuluttaja, antenniverkossa muut asiakkaat, jos joku on siellä ilmaiseksi, hän sanoo.

Ylen mukaan yhtiön antenniverkon HD-kanavat eli Yle 1 HD ja Yle 2 HD ovat siirtovelvoitteen piiriin kuuluvia niin sanottuja ”must carry” -kanavia. Siirtovelvoite tarkoittaa sitä, että DNA:n antenniverkon näkyvyysalueella myös kaapelioperaattoreiden täytyy jakaa kanavat. Must carry -säännösten mukaan kaapeliverkon operaattorit eivät saa periä näistä kanavista erillistä korvausta katsojilta.

Ylen mukaan se ei halua käyttää tv-maksuja HD-kanavien jakeluun, koska teräväpiirto ei vielä ole kaikkien suomalaisten ulottuvilla verkkojen puolesta. Antenniverkossa Ylen HD-kanavien peitto, eli DNA:n verkon peitto, on tällä hetkellä noin 85 prosenttia kotitalouksista.

–Yle tarjoaa HD-kanavien jakelun halukkaille jakeluoperaattoreille, mutta Yle ei osta jakelua. DNA haluaa jakaa, Digita ei. Maksusta emme neuvottele, sanoo Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo Uudelle Suomelle.

Hänen mukaansa DNA:n eräänlaisesta monopoliasemasta on turha puhua, koska jakelun ehdot ovat samat sekä Digitalle että DNA:lle. Digita saisi kanavat jakeluun niin halutessaan – mutta ei korvausta.

–Meillä on kahden jakelijan duopoli, Silvo sanoo.

Silvon mukaan Digitan mukaantulokaan ei toisi HD-kanavia koko antenniverkkoon, vaikka lisäisikin peittoa hieman nykyisestä 85 prosentista. Sataprosenttisesti kattavaa HD-verkkoa ei antennin puolella ole vielä olemassa, Silvo sanoo.

–Noin kymmenen prosenttia katsojista ei ole DNA:n antenniverkon tai kaapeliverkon piirissä, hän kertoo.

HD-kanavien katsominen vaatii uuden VHF-antennin ostamista niiltä katsojilta, joiden kotona on vain UHF-antenni. Antenni tulee suunnata DNA:n lähetysasemaan. DNA jakaa Ylen HD-kanavat maksutta ja salaamattomina eli ilman erillistä tv-korttia.

Digitan Ala-Hautalan mukaan tilanne nostaa esiin kysymyksen Ylen julkisen palvelun tehtävän täyttymisestä, koska kaikki katsojat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa.

–On paljon järkevämpää, että tämä mahdollisuus [HD-kanavien katsomiseen] tarjotaan yli 80 prosentille katsojista, kuin pantata sitä kaikilta vain siksi, että kaikille se ei ole mahdollista siirtymäkautena, Ylen Silvo sanoo.

Valtiovallan asettama tavoite on, että teräväpiirtolähetykset kattavat koko antenniverkon vuonna 2017.