Owal Groupin toimitusjohtaja, Turun yliopiston dosentti Mikko Wennberg kuvailee Suomen vuoden 2018 budjettia historialliseksi, sillä hänen mukaansa koskaan historiassa ei ole tehty vastaavaa satsausta hallinnon kehittämiseen.

–Sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen on varauttu lähes 200 miljoonaa euroa. Hallituksen kärkihankkeita toteutetaan kokonaisuudessaan yli 600 miljoonalla eurolla. Kun lisäksi otetaan muilla momenteilla olevat hallinnon kehittämishankkeet, ollaan helposti lähes yhden miljardin luokassa. Tämä toki on karkea arvio, koska asiaa ei voi täsmällisesti budjetista selvittää, mutta jo yksinään sote- ja maakuntauudistuksen toteutukseen ensi vuodelle varattu summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, Wennberg toteaa Puheenvuoron blogissaan .

Hän huomauttaa myös, että ensi vuoden budjetin loppusumma on yli 10 miljardia enemmän kuin 10 vuotta sitten. Bruttokansantuote on kuitenkin yhä vuotta 2008 alemmalla tasolla ja valtion velka on yli kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Ensi vuonna velkaa sen sijaan otetaan lisää 3,4 miljardia euroa, kun vuonna 2008 velkaa lyhennettiin 1,7 miljardilla eurolla.

Wennbergin mukaan oleellinen kysymys koskee sitä, ratkaistaanko näillä kehitysinvestoinneila julkisen talouden keskeisiä ongelmakohtia.

–Jos niiden avulla julkinen talous saadaan tasapainoon hallituksen esittämässä tavoiteaikataulussa, niin investointi on tuossakin mittaluokassa järkevä. Ongelma on siinä, että vaikka hallituksella on mitä ilmeisemmin oikea analyysi ongelmien luonteesta ja selkeät tavoitteet, eivät rahoitettavat hankkeet pääsääntöisesti kohdistu niiden ratkaisemiseen. Osalla kärkihankkeista on myös selvästi liikaa rahaa, jonka osoittaa se, että hankkeet eivät meinaa keksiä niille järkevää käyttöä ja hankkeiden liikkeellelähtö on hidasta, hän kommentoi.

Suurin haaste koskee Wennbergin mukaan sote- ja maakuntauudistusta. Hän ennustaakin, että uudistus ei tule toteutumaan.

–Tekisi mieli jopa sanoa, että olen asiasta ”varma”, koska lähtökohtaisesti hanke ”ei vaan voi onnistua”.

Wennberg huomauttaa, että vaikka maakuntauudistuksessa on kyse suurimmasta hallinnon uudistuksesta koskaan Suomen historiassa, niin kukaan niistä joihin se kohdistuu, ei oikein tunnu tietävän miksi se tehdään.

–Maakuntauudistuksen ongelma ei ole kuitenkaan vain siinä, että ei ole selvää, mitä ongelmaa sillä ollaan ratkaisemassa. En ole kuullut edes uudistusta poliittisesti ajavien väittävän, että uudistus ratkaisisi käsillä olevat ongelmat liittyen hyvinvointipalveluiden kustannusten kasvuun.