Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan korkojen nousu näyttää siirtyneen jälleen eteenpäin.

”Ne palaavat myöhemmin kuin vielä vuosi sitten kuviteltiin. Vuosi sitten varauduttiin siihen, että korot lähtevät nousuun ja keskuspankkielvytys lakkaa”, Lounasmeri sanoo.

”Korona tarkoittaa sitä, että tilanne jatkuu pitempään kuin kuviteltiin. Melkein enemmän pelkään sitä, että inflaatiota ei tule, ja hyvin pitkään eletään matalien korkojen ja matalan kasvun aikaa.”

Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkiläkään ei odota korkojen nousevan vielä vuosiin.

”Lyhyellä aikavälillä, puhutaan muutamasta vuodesta, ei tarvitse olla huolestunut. Meillä on edelleen taloudessa valtavasti resursseja käyttämättä. Meillä on työvoimaa ja teknologia ajaa inflaatiota alaspäin”, Heikkilä sanoo.

”Mutta eivät korot voi ikuisesti olla negatiivisia. Nyt on ongelmana, että vaikka rahaa painetaan, se ei liiku pankeista mihinkään. Koska se tulee, se on tuhannen miljardin kysymys. Kun pitkät korot alkavat pikkuisenkin reagoimaan ylöspäin, se on varmaan paras indikaattori.”

Tuleeko koronan jälkeen kulutusjuhla?

Ihmisillä saattaa olla patoutunutta kulutuskysyntää, joka voi purkautua kun koronarokotteet alkavat tehota. Se taas voisi kiihdyttää inflaatiota.

”Sellainen skenaario voi olla edessä”, sanoo Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti.

”Ensi vuonna tullaan seuraamaan tosi tarkasti, mitä keskuspankista arvioidaan. Jos on nähtävissä että inflaatio nousee, keskuspankki voi reagoida aika voimakkaastikin. Se taas näkyy heti osakemarkkinoilla.”

Taalerin Heikkilä odottaa myös kulutusjuhlaa.

”Ihan varmasti tulee kulutusjuhla tämän jälkeen. Yli vuosi on etäilty ja supistettu. Varmasti lähdetään kuluttamaan palveluja ja matkailua”, hän sanoo.

”Inflaatio on kyllä näkynyt eri omaisuusluokkien hinnoissa, kun katsoo asuntojen hintoja ja tietyssä määrin osakkeidenkin hintoja, mutta se ei ole perinteisessä mielessä tavaraa.”

Pöysti povaa laskevia tuottoja osakemarkkinoille koronan jälkeen.

”Kun katsotaan Saksan 10 vuoden pitkää korkoa, se on mennyt miinukselle. Tuotto-olettamat osakemarkkinoilla laskevat siitä, mihin me olemme tottuneet. Jos aikaisemmin on ollut jokin nyrkkisääntö, että kymmenen prosentin vuosituottoa voisi olettaa, me puhumme tulevina vuosina ehkä kolmesta, neljästä prosentista.”

Pörssisäätiön Lounasmeri pohtii, miten ihmiset voivat varautua osakemarkkinan laskuun ja korkojen nousuun.

”Jos ajatellaan suurempia sijoittajia, tyypillisesti on mietitty eri omaisuusluokat. On tietty paino koroissa ja tietty paino osakemarkkinoilla”, Lounasmeri muistuttaa.

”Jos ihminen on huolissaan, ei tarvitse olla sataprosenttisesti osakemarkkinoilla. Monella se korkosijoitus on talletus. Suomalaisilla on paljon rahaa talletustileillä.”

Konkurssiaalto tulee varmasti

Koronan myötä valtiot ja yritykset ovat velkaantuneet. Keväällä konkurssit uhkaavat varsinkin niin sanotuissa riskimaissa, joissa pankeilla on jo valmiiksi riskilainoja.

”Riski on olemassa ja ilman muuta huomioitava. Tulee paljon odotettua isompi konkurssiaalto, ja sen kerrannaisvaikutukset. Mutta pankkijärjestelmä on sen verran oppinut edellisistä kriiseistä, että nyt tehdään luottotappiovarauksia”, Taalerin Heikkilä sanoo.

”Aika paljon konkursseja tulee aloilta, joilla ei ole paljon pääomaa kiinni. Se on ravintolapalvelut ja tämän tyyppisiä. Se on inhimillisesti katsoen todella ikävää, mutta pääomamielessä tappiot eivät ole kauhean isoja”, Heikkilä analysoi.

”Kunhan se ei leviä asuntomarkkinoille, niin että siellä ei ole maksukykyä.”

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.