Antti Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta, katsoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA raportissaan.

EVA katsoo monen muun tavoin, että hallitusohjelmasta puuttuvat konkreettiset keinot, joilla sen asettama työllisyystavoite olisi mahdollista saavuttaa. Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä, kun ennusteiden mukaan työllisyysaste on vaalikauden lopussa 73,8 prosenttia ilman uusia työllisyyttä parantavia keinoja.

Lue myös: Työttömille lisää keppiä? Edes aktiivimallia ei perutakaan välittömästi

Rinteen hallituksen tavoite vaatisi 60 000 työllisen lisäystä. Ennusteiden mukaan 20 000 työpaikkaa syntyy, jos talous kasvaa odotusten mukaisesti, EVA toteaa.

”Työpaikkojen lisäyksestä 40 000 jää hallituksen harteille. Se on paljon, sillä Sipilän hallituksen toimet aikaansaivat arviolta 45 000 työpaikkaa”, EVA jatkaa.

”Hallituksen työllisyystavoite on epärealistinen ilman merkittäviä talouskasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia. Näitä uudistuksia ei hallitusohjelmassa ole riittävästi. Tämä on yllättävää, sillä talouden tasapainotavoitteen edellyttämä 1,9 miljardin euron tulojen lisäys rakentuu 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiselle.”

Hallitusohjelmassa linjataan, että työllisyyskeinoja etsitään kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Hallitus siirtää vastuun työllisyystavoitteen saavuttamisesta kolmikantaiseen valmisteluun työmarkkinajärjestöille”, EVA toteaa.

EVAn esittämä uusi kilpailukykysopimus, Kiky kakkonen, hillitsisi Suomen vientiteollisuuden palkkakustannusten kasvun kilpailijamaita pienemmäksi tuottavuuskehitys huomioiden. Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus alensi työvoimakustannuksia laskemalla työnantajan työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pidentämällä työntekijöiden työaikaa. Myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin.

”Koska kilpailukyky on työllisyysasteen kannalta avainasemassa, hallituksen on todella vaikeaa päästä tavoitteeseensa ilman uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta. Kiky kakkosella tarkoitetaan kilpailukykyistä palkkakehitystä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Palkat ovat nousseet euroalueella nyt keskimäärin 2,4 prosenttia. Suomen palkkakehityksen on alitettava euroalueen keskimääräinen palkkakehitys tuottavuuskehitys huomioiden. Todennäköisesti Kiky kakkonen on molemmille työmarkkinaosapuolille vaikea hyväksyä, mutta niin ovat muutkin toimet”, EVA pohtii.

Uuden kikyn lisäksi hallituksella on keinovalikoimassaan muun muassa eläkeputken kiristäminen ja työtulovähennyksen kasvattaminen, EVA katsoo. EVAn mukaan eläkeputken kiristys voisi kasvattaa työllisyyttä 10 000 hengellä ja työtulovähennyksen kasvattaminen 12 000 hengellä. Jälkimmäinen kuitenkin laskisi verotuloja miljardilla eurolla, joten siihen tuskin on varaa.

”Kaikkiin työllisyystoimenpiteisiin liittyy kuitenkin joku ongelma. Ne ovat joko kalliita, vaikuttavuudeltaan vähäisiä tai niistä on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen. Esimerkiksi vaikuttavuudeltaan tehokkainta Kiky kakkosta eivät halua työntekijät, eivätkä työnantajat”, EVA toteaa.

LUE MYÖS:

EK:ssa heräsi ihmetys Rinteen hallituksen suunnitelmasta: ”Työeläkejärjestelmälle vieras ajatus – ei ole mitään rahasäkkiä”

Juha Sipilä viittasi jo koviin työllisyystoimiin: ”Mitään keinoja poissulkematta”