Sisäministeri Paula Risikko (kok.) esittää Suomen pakolaiskiintiön nostamista. Risikko ehdottaa, että ensi vuonna Suomi ottaisi vastaan 1050 kiintiöpakolaista. Määrä nousisi 300 pakolaisella, kun nykyinen kiintiö on 750

– Vastaanottamalla pakolaisia suoraan muun muassa YK:n pakolaisleireiltä autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pääsemään turvallisesti Eurooppaan. Samalla taistellaan ihmissalakuljetusta vastaan, sisäministeri Risikko perustelee ehdotustaan.

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on laajentaa kiintiöpakolaisjärjestelmää aktivoimalla yhä useampia EU-maita mukaan toimintaan.

– Suomi on johdonmukaisesti painottanut EU:ssa maahanmuuton parempaa hallintaa ja maahanmuuton laillisten väylien kehittämistä. Tässä jokaisen jäsenvaltion tulisi kantaa oma vastuunsa, ministeri Risikko sanoo.

Sisäministeriö huomauttaa, että YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen mukaan maailmassa on nyt käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto eli uudelleensijoittaminen on yksi keino auttaa todellisessa hädässä olevia. Sisäministeriö muistuttaa, että kiintiöpakolaisena Suomeen otettavan henkilön suojelun tarve on selvitetty jo lähtömaassa. Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, jotka ovat jo pakolaisina jossain toisessa maassa ja joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi.