Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd) kertoo nostavansa hoitajamitoituksen keskusteluun myös Kuntaliiton hallituksessa. Paatero korostaa, että Kuntaliiton hallituksesta annetaan linjaukset vain kaikkein suurimpiin kysymyksiin kuten sote-uudistukseen.

Kuntaliiton hallitus muodostuu eri puolueiden eri tason päättäjistä.

”Kun hoitajamitoitus on noussut keskusteluun nyt uudelleen, emme ole tähän ehtineet varautua. Pitää miettiä seuraavaa kokousta varten, minkälaisessa muodossa asia otetaan käsittelyyn”, Paatero sanoo.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kertoi aiemmin Talouselämälle, että kuntien edunvalvoja ei kannata sitovaa hoitajamitoitusta. Kannasta ei ole Paateron mukaan keskusteltu Kuntaliiton hallituksen tasolla. Paatero, joka toimii myös sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtajana, kertoo kannattavansa henkilökohtaisesti puolueensa tavoitetta saada lakiin 0,7:n sitova hoitajamitoitus.

https://www.talouselama.fi/uutiset/kuntaliitto-ei-hoitajamitoitusta-lakiin-kun-kunta-kilpailuttaa-suuressa-hadassa-syntyvat-vaarallisimmat-tilanteet/6d458068-5479-3fc9-8823-91d402dd5ea3

Paatero vetoaa myös edellisen, Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kantaan, että jos 0,5:n hoitajamitoitus ei toteudu, hoitajamitoitus kirjataan sitovana lakiin. THL:n mukaan vanhustenhuollon tehostetun palveluasumisen yksiköistä 94 % yltää suositukseen ja 59 % vielä yli 0,6:nkin. Sdp:n tavoittelemaan 0,7:ään yltää 21 prosenttia kaikista julkisista ja yksityisistä toimijoista.

”Kun meidän ikäihmisten kunta on huomattavasti heikompaa kuin vuosia sitten, olemme [sdp:ssä] pitäneet 0,7:ää sopivana”, Paatero toteaa.

”THL on mielestäni ollut samassa määrityksessä kanssamme.”

LUE MYÖS: Näkökulma: 94% yltää hoitajasuositukseen – Miksi Petteri Orpo vastustaa ”desimaaleja”?

Paatero katsoo, että Kuntaliiton kantaan heijastuu myös kuntien huoli rahoituksesta.

”On ymmärrettävä myös kuntien puolelta huoli, kun 250 miljoonaa euroa on muistaakseni se hintalappu hoitajamitoituksen korottamisella, ja tälläkin hallituskaudella on viety 800 miljoonaa euroa kunnilta rahaa. On huoli, että se 250 miljoonan euron lasku jää kuntien maksettavaksi ilman että siinä on valtion puolelta mitään panostuksia”, Paatero toteaa.

”Kukaan ei varmastikaan ole sitä mieltä, että hoitajia ei tarvitsisi lisää.”

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Myllärinen perusteli Talouselämälle kantaansa aiemmin sillä, että vanhustenhuollon yksiköissä ”olosuhteet ja tilanteet vaihtelevat”. Hänen mukaansa huomiota pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kunnissa osattaisiin vaatia tarpeeksi hoitoa asiakkaiden tarpeisiin nähden.

Paatero korostaa, että niin hoitajamitoitukseen kuin opetuksen ja päivähoidon ryhmäkokoihin ”liittyy erilaista ajattelua”.

”Mutta tässä kohtaa olen itse tiukasti sitovan hoitajamitoituksen kannalla, kun tämä ei näytä pysyvän pelkillä suosituksilla.”

LISÄÄ AIHEESTA:

”Vaikka tilastot näyttäisivät kauniilta, todellisuus on ihan toinen” – Tehyn johtaja: Riittävä hoito on ”täysin arvovalinta”