Julkinen velka kasvaa Suomessa vauhdilla, eikä talouden horisontissa ole kummoista kasvua.

Poliitikot valmistautuvat eduskuntavaaleihin. Millaisia uudistuksia Suomi tarvitsee?

Markkinaraadissa vierailleet pankkiirit ovat huolissaan valtion menokehityksestä.

”On laitettava tulot ja menot tasapainoon. Suomen tilanne on mennyt niin hankalaksi, että yhdessä vaalikaudessa sitä ei pysty tekemään”, toteaa OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio.

Keskustelu menee tulopuolella helposti veronkiristyksiin, mutta se ei taloutta elvytä, Ritakallio varoittaa.

”Menopuolella tulee usein kysymys, mistä leikataan. Se on lähtökohtaisesti väärä kysymys. Pitää kysyä, mitä kaikkea rakenteita on uudistettava, jotta kustannusrakenne olisi kevyempi julkisen talouden näkökulmasta.”

Aktian toimitusjohtaja Mikko Ayub sanoo kuitenkin suoraan, että valtion budjetissa on höylättävää.

”Yritysmaailmassa on tapana ajatella, että 2–3 prosenttia voi kustannuksista säästää, kun oikein keskittyy siihen ja lähtee sitä tekemään. Nyt jos ajatellaan valtion budjettia, joka on noin 80 miljardia euroa. Rohkenen väittää, että jos alan sitä katsomaan, niin ei tuntia mene kun 2–3 miljardia on otettu pois”, hän arvioi.

Mistä pitäisi leikata?

”En sitä lonkalta pysty sanomaan. Mutta ihan varmasti siellä on löysiä paikkoja, joita ei ole harjattu loppuun asti.”

Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella katsoo, että Suomeen olisi äärimmäisen tärkeää luoda ennustettava ja vakaa toimintaympäristö, johon yritysten on kiinnostavaa investoida.

”Mitään velkoja ei voi hoitaa ilman, että on työllisyyttä ja kasvua, aktiivinen talous.”

Mitä rakenteellisia uudistuksia Suomi tarvitsee? Katso Markkinaraadin kommentit uudistuksista oheisesta videosta.

LUE MYÖS: