Tukholma

Ruotsalaiset odottivat perjantaina hallitukselta kahta päätöstä: jalkapallon pääsarjan Allsvenskan käynnistämislupaa ja kotimaan matkustusrajoituksen poistoa.

Tällä hetkellä ruotsalaisia suositellaan välttämään kahta tuntia kauemmaksi kotoa matkustamista, mikä vaikeuttaa mökkeilyä kesäkauden alkaessa.

Höllennyksiä odottelevat ruotsalaiset ovat saaneet huomata, kuinka heikolla tolalla maan kriisivalmius todellisuudessa oli, kun korona rantautui Ruotsiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Puutteita on paljastunut aina valmiusvarastoista valmiuslakeihin.

Vielä helmikuun lopussa sosiaaliministeri Lena Hallengren kuvasi Ruotsin valmiustasoa hyväksi. Yleisradioyhtiö Sveriges Radio on kuitenkin paljastanut, että sairaanhoidosta vastaavat alueet ­raportoivat suojavarusteiden riittävän yhteensä 1 444 hoitovuorokauteen, eli vain joillekin sadoille potilaille. Siitä ei ollut tietoa, mistä suojavarusteita saisi lisää.

Puutteet ovat osin perua viime vuosikymmenellä tehdyistä alueellisista ”pandemiasuunnitelmista”. Esimerkiksi Tukholman alueella, Länsi-Götanmaalla ja Skoonessa maakuntapäättäjien hyväksymissä suunnitelmissa ei ole enää vaadittu suojavarustevarastoja.

Tukholman päättäjät kertovat nyt Sveriges Radiolle, etteivät he ymmärtäneet tätä pandemiasuunnitelman seurausta, ja ettei asiaan kiinnitetty huomiota edes virkamiesvalmistelussa.

Hallengren ei kommentoi suoraan aiempaa arviotaan Ruotsin valmiustasosta, mutta toteaa, että maakuntien vastuulla ollut suojavarusteiden varastointi ei ole ollut ”täysin kestävää”.

Folkhälsomyndighetenin johtava epidemiologi Anders Tegnell on jo aiemmin julkisuudessa kironnut varastojen supistamista ja just-in-time-toimitusmallia.

”Kyse on Ikea-syndroomasta. Mikään ei ole koskaan valmiina vaan aina vasta tulossa jostain.”

Lisäksi Ruotsi on ajanut alas omat valmiusvarastonsa. Kylmän sodan aikaan Ruotsissa oli enimmillään satoja valmiusvarastoja täynnä muun muassa elintarvikkeita, mutta nyt ne on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta purettu.

”Kylmän sodan aikaan Ruotsissa oli enimmillään satoja valmiusvarastoja täynnä muun muassa elintarvikkeita, mutta nyt ne on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta purettu.”

Suomen Huoltovarmuuskeskuksen eronnut toimitusjohtaja Tomi Lounema arvioi Ruotsin tilannetta sanalla ”masentava”.

”Yritämme auttaa Ruotsia rakentamaan valmiusvarastoja uudelleen niin paljon kuin voimme. Mutta prosessi on pitkä ja monimutkainen, koska se pöytä, mistä ruotsalaiset lähtevät liikkeelle, on tyhjä”, Lounema kertoi huhtikuun alussa Svenska Dagbladetille.

Valmiusvarastojen purkamisen myötä myös lääkevarastot on laajalti purettu, eikä vuoden 2009 apteekkiuudistuksessa kokonaisvastuuta lääkehuollon turvaamisesta siirtynyt yhdellekään toimijalle. Tätä on arvosteltu lukuisissa selvityksissä, viimeksi vuonna 2018.

Valmiusvarastojen ohella Ruotsista puuttuvat valmiuslait. Juristi ja yhteiskunnallinen debatööri Krister Thelin arvioi, että Ruotsin pehmeä koronalinja on seurausta siitä, ettei maahan voi julistaa poikkeustilaa rauhanaikana, toisin kuin esimerkiksi Suomessa tai Tanskassa.

”Ei ole mitään ’valmiusnappia’, mitä painaa, jos kyse ei ole sodasta tai sodanuhasta”, Thelin totesi Kvartal-lehden kirjoituksessaan.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.

Lue seuraavaksi: