LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry lähetti jäsenilleen suhdannekyselyn, jossa se sivusi alan työvoimapulaa ja koulutusreformia. Lvi-alalla on pitkään ollut pula ammattitaitoisesta työvoimasta, etenkin työnjohdosta kasvukeskuksissa.

Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta. Kyselyyn vastanneiden kommentit paljastavat, ettei nopeaa ratkaisua ongelmiin ei ole luvassa: vuonna 2018 voimaan astunut reformi tuomitaan ankarin sanankääntein.

”Reformi oli rahoituksen sopeuttamistoimenpide, joka meni ainakin lvi-asennuksen näkökulmasta pahasti pieleen. Tämä ei tainnut mennä oikein kenenkään kannalta putkeen”, summaa kyselyn tulokset LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä.

Nuorisoasteen opiskelijoiden työssäoppiminen ei lvi-urakoitsijoiden mielestä toimi lainkaan suunnitellusti. Sen oli määrä palvella opiskelijoita, oppilaitoksia, opettajia ja yrityksiä, mutta tähänastiset kokemukset reformista eivät rohkaise.

”Resursseja on viety alas, eikä oppilaitosten ja yritysten työssäoppimispaikkojen yhteistyö ole pelannut toivotusti. Ammatillisen koulutuksen luvatut lisäresurssit ovat aika vaatimattomia”, Syrjälä sanoo.

”Ei ymmärretä edes työaikoja”

Syrjälän mukaan ammattikouluopiskelijat lähetetään työpaikoille ”ilman perustaitoja ja odotetaan, että yrityksissä he saavat ammatillisen koulutuksen ja oppivat elämänhallinnan perusteet.”

Ammattikouluopiskelijoiden elämänhallinnan puutteilla Syrjälä viittaa vaikeuksiin omaksua tiukkoja työaikoja. Töihin valutaan, jos niin sattuu huvittamaan.

”Ei ymmärretä edes työaikojen merkitystä, tästä on tullut pirusti palautetta. Kännykät ja pelit ovat toinen palautteen aihe, koska somessa ollaan sekä työaikana että tauoilla.”

Syrjälä arvelee, että työpaikan tärkeä sosiaalinen puoli jää opiskelijoilla aiempaa heikommaksi. Perinteiset jäynätkin ovat katoavaa kansanperinnettä.

Syrjälän mukaan koulutuksen työelämälähtöisyys tarkoittaa käytännössä lähiopetuksen minimointia ja opiskelijoiden työntämistä yritysten vastuulle.

”Näin riippumatta siitä, minkälaiset eväät yrityksellä on kasvattajan ja kouluttajan tehtävässään. Sitä paitsi samat työssäoppimisen ongelmat koskevat alaa kuin alaa.”

Oppilaitoksetkaan eivät ole reformiin tyytyväisiä, koska edellinen hallitus pienensi koulutukseen käytettäviä rahoja. Yritykset, oppilaitokset ja oppilaat ovat kaikki järjestään tyytymättömiä.

Alan koulutus houkuttelee

Lvi-alan toisen asteen koulutus, lvi-mestarikoulutus ja lvi-alan insinöörikoulutus vetävät hyvin ensisijaishakijoita. Ala on siis suosittu, ja parhaimmillaan yhdellä aloituspaikalla on ollut kaksi ensisijaishakijaa.

Opiskelijamäärien perusteella nuorisoasteen työssäoppimispaikkoja pitäisi löytää yli tuhat vuosittain. Syrjälän näppituntuma kertoo, että määrästä 40-50 prosenttia löytää paikan lvi-asennusyrityksistä.

”Muiden jaksot järjestetään tavalla tai toisella esimerkiksi teollisuuden tai kaupan yrityksissä. He jäävät vaille konkreettista urakoinnin työelämäkokemusta, eikä työmaan käytäntöjä opi koulun penkillä.”

Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on rakennettu useita portaita: koulutuksen suunnittelu, koulutussopimus, työpaikkaohjaajien koulutus, opiskelu työpaikalla ja osaamisen arviointi vaativat kukin paneutumista.

Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on uusittu kokonaan: nykyisin suuri osa oppimisesta ja arvioinnista halutaan toteuttaa työpaikoilla. Tavoitteena on toimiva yhteistyö työelämän ja oppilaitosten välillä.