Oppositiopuolue sdp:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kummastelee hallituksen linjausta aktiivimallin piiriin hyväksyttävistä työllisyystoimista.
Mäkisalo-Ropponen tuo blogissaan esiin vastauksen, jonka sai kirjalliseen kysymykseensä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta (sin). Mäkisalo-Ropponen kysyi taannoin hallitukselta , miksi pohjoiskarjalaista, menestyksekästä työnetsinnän toimintamallia ei hyväksytä aktiivisuusperusteeksi. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus-hankkeella oli peräti 87 prosentin vaikuttavuus vuonna 2017, sillä sen kautta löysi töitä reilut 69 prosenttia asiakkaista ja koulutusta vielä noin 17 prosenttia asiakkaista, Mäkisalo-Ropponen pohjusti.
Ministeri Mattila tuo vastauksessaan esiin, että KAJO-hanke jää aktiivimallin ehtojen ulkopuolelle, koska kyse ei ole työttömyysturvalaissa erikseen määritellyistä työllistymistä edistävistä palveluista. Työ- ja elinkeinotoimisto ei anna Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle työvoimapoliittista lausuntoa siitä, että henkilö osallistuu tällaiseen palveluun tai toimintaan.
”Kun kyse on sellaisista työvoimaviranomaisen järjestämistä työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista ja toiminnasta, jotka eivät ole [erikseen nimettyä] ]työllistymistä edistävää palvelua, edellytetään, että työvoimaviranomainen joko itse järjestää kyseisen palvelun tai toiminnan tai että se hankkii ulkopuoliselta palveluntuottajalta kyseisen palvelun tai toiminnan. Järjestämistä ei ole se, että työvoimaviranomainen myöntää toimijalle työllisyyspoliittista avustusta taikka se, että toimija saa ESR-rahoitusta”, ministeri kertoi lokakuun lopussa.
”Jos kirjallisen kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa työvoimaviranomainen on rahoituksen myöntäjä, mutta ei järjestäjä taikka hankkija, toiminta, hyvistä tuloksistaan huolimatta, ei tällä hetkellä kerryttäne aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.”
Pohjois-Karjalan hankkeessa mukana olleiden kohdalla aktiivisuusvaatimus ei siis täyty, koska työvoimaviranomainen on rahoituksen myöntäjä, mutta ei järjestäjä tai hankkija, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
”Tämä on johtanut siihen, että työttömät eivät enää uskalla hakeutua työnetsintäpalveluihin, koska se ei ole oikeaa aktiivisuutta eikä kerrytä aktiivimallin mukaista aktiivisuutta”, kansanedustaja kirjoittaa.
”Eihän tässä ole järjen häivää!”
Ministeri Mattila muistuttaa vastauksessaan, että hallitus on keväällä 2018 kehysriihen yhteydessä päättänyt laajentaa aktiivimallissa huomioitavaa toimintaa järjestävien tahojen piiriä. Järjestäjä voisi jatkossa olla myös muu taho kuin työvoimaviranomainen, kirjauksen mukaan esimerkiksi kunta tai eräät rekisteröidyt yhdistykset, Mattila kertoo. Jatkovalmistelua tehdään lausuntopalautteen perusteella, ja Mattila antaa ymmärtää, että Mäkisalo-Ropposen mainitsema toiminta jatkossa mahdollisesti täyttäisi aktiivisuusehdon.
”Samalla säännöksen tulisi rakentua niin, ettei se johda epätarkoituksenmukaisiin eroihin sen suhteen, millaiset mahdollisuudet työttömyysturvaa saavilla henkilöillä on täyttää aktiivisuusedellytys kun toimijoiden piiriä laajennetaan. Näin edistetään työttömyysturvan saajien yhdenvertaisia oikeuksia tilanteessa, jossa järjestäjien piiri laajenee merkittävästi nykytilaan verrattuna”, ministeri Mattila sanoo.
LUE MYÖS: Lähes 70 % työttömistä pääsi töihin – Kansanedustaja: Miksi tämä palvelu ei kelpaa aktiivimalliin?
