Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen valtionvelkaa koskeva kommentti on saanut aikaan vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Arhinmäki totesi Kansan Uutisten haastattelussa, ettei valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois.

”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle. Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla”, Arhinmäki sanoi.

Hän kommentoi samaa teemaa myös Uuden Suomen haastattelussa pitämällä absurdina puheita, joiden mukaan velka jätetään seuraavalle hallitukselle.

“Onhan se nyt täysin itsestään selvää. Jokaisen, joka ymmärtää mitään taloudesta, pitää ymmärtää, että tämä on täysin ulkopuolelta tullut isku”, Arhinmäki sanoi.

Lue tarkemmin:

Arhinmäen puheisiin tarttui Twitterissä Liike Nytin kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo.

”Jos kerran korko on negatiivinen eli meille maksetaan kun otamme lainaa, niin meidänhän kannattaisi ottaa lisää lainaa, sillä Arhinmäen mielestä lainoja ei tarvitse maksaa pois”, Harkimo kuittasi.

Arhinmäki vastaa muistuttamalla, että valtio ei ole kotitalous tai yritys.

”Ceausescun Romanialla ei ollut ollenkaan lainaa. Ehkä Hjallis haluat siis tavoitella sitä mallia? Valtiot ottavat lainaa ja maksavat vanhoja pois. Ei valtiot pyri maksamaan koskaan kaikkia lainojaan pois. Valtio ei ole kotitalous, ei edes yritys.”

Keskusteluun osallistuu myös investointipankki Taaleri Kapitaalin toimitusjohtaja Vesa Heikkilä, joka on Arhinmäen kanssa samaa mieltä. Hän muistuttaa, ettei Suomen velka ole laskenut yhtenäkään vuosikymmenenä sodan jälkeen.

”Harvinaista kyllä olen samaa mieltä Paavo Arhinmäen kanssa. Valtiot eivät maksa velkojaan pois. Talouskasvu ja inflaatio korjaavat velkasuhteen. Esimerkiksi Suomen nimellinen valtionvelka on noussut sodan jälkeen joka vuosikymmen”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Samalla hän huomauttaa, että fokus pitäisi silti olla kasvun edellytysten luomisessa eikä velanotossa.

”Se, että tiukalla talous- ja finanssipolitiikalla pystyttäisiin velkaa lyhentämään, on populismia. Velkasuhteen taittamisessakin riittää tällä ja seuraavilla parilla hallituksella askaretta”, Heikkilä kommentoi.

Samaa teemaa on kommentoinut myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, jonka mukaan ”velkapelottelu on helppo populistinen keino”.

Hän muistuttaa, että Suomen ja koko Euroopan taloutta on kohdannut raju shokki, joka vaikuttaa sekä kotimarkkinoihin että vientinäkemyksiin.

”Elvytystoimenpiteitä tarvitaan Suomessa ja muualla Euroopassa, jotta shokki jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin talouskasvun ja kasvavan työllisyyden uralle. Suomen hallituksen linja ei ole tässä suhteessa millään tavalla poikkeuksellinen.”

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Ennusteen mukaan julkinen velka jatkaa lisäksi kasvuaan, ja velkasuhde lähestyy 80 prosenttia vuonna 2024. Tänä vuonna valtiovarainministeriö ennustaa ennusteen julkisen velan kasvavan noin 20 miljardilla eurolla noin 71 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lue lisää: