Yksityisten päiväkotiyritysten voitontavoittelun suhde alalla havaittuihin ongelmiin oli esillä eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) kysyi opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok), eikö voitontavoittelu tulisi kieltää varhaiskasvatuksessa, joka on osa koulutusjärjestelmää.

Arhinmäki kertoi olevansa kahden päiväkoti-ikäisen lapsen isänä erittäin tyytyväinen perheen saamaan varhaiskasvatukseen.

”Mutta samaan aikaan olen erittäin huolestuneena seurannut uutisia, joiden mukaan yksityiset päiväkodit ovat toimineet vähän samalla tavalla kuten Esperi, Attendo tai Mehiläinen vanhustenhoidossa. Päivähoitoa on annettu tiloissa, joilla ei ole rakennuslupia tai joiden paloturvallisuus ei ole selvä. Haamuhoitajia on käytetty ja palkkoja on poljettu”, Arhinmäki luetteli ministerille.

Viime aikoina on kerrottu, että esimerkiksi järvenpääläisessä yksityisessä päiväkodissa oli jatkuvasti liian vähän kasvattajia suhteessa lasten määrään ja lisäksi myös lapsiryhmäkoko oli liian suuri. Tiedossa oli tilanne, jossa lapset olivat pihalla keskenään. Kaupunki käskytti yrityksen lisäämään henkilöstöä välittömästi. Myös työehdot olivat epäselvät. Samoin on paljastanut luvattomia yksityisiä päiväkoteja.

”Näillä tavoilla pyritään keräämään voittoja sijoittajille, kuten vanhustenhoidossa on tapahtunut”, Arhinmäki sanoi.

Hän huomautti, että varhaiskasvatus on osa Suomen koulutusjärjestelmää ja että peruskoulussa voitontavoittelu on lailla kielletty.

”Kysynkin, eikö osana koulutusjärjestelmää myös varhaiskasvatuksessa voitontavoittelu tulisi kieltää”, Arhinmäki kysyi.

Ministerin vastaus ei tyydyttänyt

Opetusministeri Grahn-Laasonen toisti aiemman kannanottonsa, että esiin tulleet yksityisen varhaiskasvatuksen laiminlyönnit ovat tuomittavia. Hän huomautti, että uusi varhaiskasvatuslaki kiristi jo alan valvontaa.

”Lainsäädäntö on olemassa, sitä on kiristetty, nyt tarvitaan valvonta kuntoon”, ministeri totesi.

”Olen tänään tehnyt esityksen, että hallitus [kevään] lisätalousarviossa vahvistaisi varhaiskasvatuksen [valvonta]resursseja.”

Arhinmäki huomioi omassa jatkokommentissaan, että julkisten päiväkotien rinnalla on jo vuosikymmenten ajan ollut yhdistysten ja yksityisten yritysten pitämiä päiväkoteja muun muassa pedagogisista syistä. Hän arvioi kuitenkin, että käynnissä on nyt uusi ilmiö, kun alalle tulee ”yrityksiä, joilla ykkösasiana on voiton tavoittelu, ei hyvä varhaiskasvatus”.

Yksityisen sektorin osuus varhaiskasvatuksesta onkin kasvanut tuntuvasti 2000-luvulla, Tilastokeskus kertoi viime vuonna.

”Piiri pieni pyörii: [tietyt] ihmiset, jotka ovat omistajina Esperissä ja Attendossa, vaikuttavat myös nyt kohun keskellä olevissa päivähoitoketjuissa. Maksimaalinen voitontavoittelu näkyy väistämättä hoidon laadussa”, Arhinmäki arvosteli.

Arhinmäki vaati yhä ministeriltä vastausta kysymykseen, jonka tämä ohitti: tulisiko voitontavoittelu kieltää varhaiskasvatuksessa.

”Sanon tämän nyt hyvin selvästi: lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kustannuksella ei saa tehdä voittoa. Tässä laki on hyvin yksiselitteinen”, Grahn-Laasonen sanoi.

Ministeri huomautti, että lain vaatimukset koskevat niin yksityisiä kuin julkisiakin varhaiskasvatuspalveluita.

Grahn-Laasonen toi myös esiin, että noin 44 000 lasta on Suomessa erimuotoisesti yksityisessä palvelutuotannossa.

”Eli tällaisiin nopeisiin muutoksiin ei tällaisissa asioissa voida ruveta”, hän sanoi.

Opetusministerin toinenkaan vastaus ei tyydyttänyt vasemmistopuolueiden edustajia.

”Opetusministeri ei vastannut kysymykseen olisiko varhaiskasvatuksessa otettava käyttöön voitontavoittelun kielto kuten perusopetuksessa? Tällä hetkellä voitontavoittelumarkkinat johtanut haamuhoitajiin, ylimitoitettuihin ryhmiin tai epäkelpoihin tiloihin”, kansanedustaja Sirpa Paatero (sd) tviittasi myöhemmin.

Mitä laki sanoo?

Varhaiskasvatuslaissa linjataan muun muassa lapsen edun ensisijaisuudesta: Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lisäksi lakiin on kirjattu riittävästä henkilöstöstä seuraavasti:

”Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta myös vammaisten ja muiden lasten tuen tarpeisiin vastataan.”

”Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus.”

Yksityisen päivähoidon järjestäjän kelpoisuudesta todetaan muun muassa, että palveluntuottajan aikaisemmassa [yritys]toiminnassa ei saa olla todettuja ”vakavia puutteita asiakasturvallisuudessa”.

Jos varhaiskasvatuksen järjestämisessä havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia, viranomaiset voivat käskyttää muuttamaan toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää sen.