”Me olemme tiiviisti kytköksissä muuhun Eurooppaan, myös Etelä-Eurooppaan. Vaikka suora vienti Suomesta etelään on pienempää, Saksa ja muut meille merkittävät vientimaat ovat kytköksissä Etelä-Eurooppaan. Meidän intressissä on, että Etelä-Eurooppa pysyy elpyvällä polulla”, tiivistää EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiistain tiedotustilaisuudessa.

Euroopan komissio julkistaa keskiviikkona odotetun ehdotuksensa elvytyspaketista. Sillä on määrä auttaa koronan lyömät EU-maat uuteen talouskasvuun.

Elinkeinoelämän etujärjestö EK tukee elvytysrahaston perustamista, vaikka laskennallisesti se voi tarkoittaa Suomelle enemmän maksuja kuin saantoa.

”Meidän intressissä on, että Euroopan talous saadaan nopeasti jaloilleen koronan jälkeen”, Urrila tähdentää.

Urrila muistuttaa, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomessakin investoinnit jäivät matelemaan vuosikausiksi, koska Eurooppa ei elpynyt.

”Euroopan investointilama olisi myrkkyä Suomen taloudelle.”

Mieluummin pitkiä lainoja kuin tukia

Yksi keskeinen huomisen julkistuksen kysymys on, kuinka iso elvytyspaketti on ja kuinka suuri osa siitä on suoria tukia ja lainaa. Toki lopputulos riippuu myös jäsenmaiden välisistä neuvotteluista, joihin Euroopan parlamenttikin aikoo sanoa sanansa.

EK pitää parempana, että elvytysraha olisi lainapainotteista, vaikka odotuksissa on molempien välimuoto.

”Lainojen kautta voisi löytää ratkaisun, joka on nopeiten toteutettavissa ja repisi vähiten EU:ta. Se, miten tämä velka otettaisiin huomioon kasvu- ja vakaussopimuksessa, pitäisi keskustella myöhemmin”, Urrila sanoo.

Edellisen finanssikriisin jälkeen EU-maat elvyttivät yhdessä nopeasti, jonka jälkeen ne vetäytyivät supistamaan julkisten talouden menoja, mikä näkyi kaksoistaantumana. Tähän myös kasvu- ja vakaussopimus velvoittaisi, jos siihen palattaisiin entiseen malliin akuutin kriisivaiheen jälkeen.

Urrilan mielestä vanhoista virheistä pitää oppia, kun uutta elvytyspakettia rakennetaan.

”Yksi avainasia on, että rahaston juoksuaika on riittävän pitkä ja että ei jouduta liian nopeasti maksamaan velkoja takaisin, mikä lisäisi sopeutustarvetta.”

EK pitää tärkeänä, että uusi elvytysrahasto panostaa uuden talouskasvun luomiseen edistämällä digitalisaatiota, ilmastotoimia ja tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä.

”Myös Suomella pitäisi olla mahdollisuus saada tukea pahiten kärsineiden alueiden tukemiseen”, Urrila sanoo.

Valtiontukihanan jääminen auki huolettaa

EU:n yhteiset tukitoimet ovat vasta rakenteilla, mutta jäsenmaat ovat pumpanneet jo miljardeja euroja kansallisia tukia talouksiinsa. Komissio on löysännyt tarkoituksella valtiontukisäännöksiä ja hyväksynyt jäsenmaiden tukiohjelmia liukuhihnalta.

EK:ssa sitä pidetään lyhyellä tähtäimellä tarpeellisena, mutta ollaan huolissaan, jos avokätisistä valtiontuista tulee pysyviä.

”On tärkeää, että nämä poikkeusjärjestelyt jäävät väliaikaisiksi, muuten pienimmät jäävät helposti jalkoihin ja se on vakava uhka”, Brysselin-toimiston johtaja Petri Vuorio sanoo.