Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi eilen luopuvansa keskusjärjestösopimuksista ja sai aikaan kritiikki- ja huolimyrskyn. Työntekijäpuoli ja moni poliitikko oli huolissaan siitä, että luopuminen romuttaa koko sopimiskulttuurin. EK:sta kuitenkin vakuutetaan Uudelle Suomelle, että sopiminen jatkuu, mutta sopimisvastuu siirtyy keskustasolta liittotasolle.

EK:n päätös merkitsee suurta muutosta työmarkkinoilla ja sitä voi pitää historiallisena. EK irtisanoo kaikkiaan 22 keskusjärjestösopimusta, joiden joukossa ovat muun muassa SAK:n, STTK:n ja YTN:n yleissopimukset sekä SAK:n ja STTK:n irtisanomissuojasopimukset (katso lista sopimuksista jutun lopusta). PAMin puheenjohtaja Ann Selin kysyi eilen, haluaako EK julistaa sodan nyt, kun Suomen taloudessa näkyy vihdoin valoa.

EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala vastaa Selinin kritiikkiin, että ratkaisu päinvastoin vahvistaa sopimiskulttuuria.

– Ei syytä huoleen. Tämä vahvistaa sopimisen kulttuuria, koska nyt voidaan ottaa toimialoittain paremmin huomioon eri toimialojen erityispiirteet ihan kaikki aina sopien luonnollisesti, hän sanoo Uudelle Suomelle.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nosti Demokraatin haastattelussa esiin huolen siitä, että käytäntöjen eriyttäminen heikentää palkansaajan asemaa, kun keskusjärjestösopimusten suoja poistuu. Oksala ei usko palkansaajan aseman heikentymiseen.

– Sen sijaan uskon, että tämä johtaa eri alojen erityispiirteet paremmin huomioon ottavaan järjestelmään, joka on paljon parempi kuin tämä nykyinen. Minusta on aika vaikea kuvitella, että enää modernissa yhteiskunnassa yksi valtakunnan malli, valtakunnallinen sopimus kaikkia varten, olisi toimiva.

Oksalan mukaan jäsenet olivat toivoneet ratkaisua EK:lta ja päätös oli liittojen kesken yksimielinen. Oksala huomauttaa, että tuorein keskusjärjestösopimus on jo yli 10 vuotta vanha.

– Se kertoo jo siitä, että vaikka työelämää on kehitetty paljon, kehittäminen on tapahtunut keskittymällä työlainsäädäntöön tai sitten erityisesti työehtosopimuksiin. Keskusjärjestösopimukset ovat pääosin erittäin vanhoja. Eikö se jotain kerro siitä, miten niillä pystyy vastaamaan nykyisiin haasteisiin? Ei ole pystytty.

Oksala muistuttaa, että eilinen tiedote oli looginen seuraus sääntöuudistuksesta, joka tehtiin viime vuonna. Hänen mukaansa nykykehitys on jatkunut jo pitkään ja nyt on päästy loppuhuipentumaan.

– Tämä oli täydellisen selvää jo viime vuonna. Se päätös sisälsi tämän ratkaisun.

Myös ratkaisun ajankohtaa on kritisoitu, sillä vaikeaksi ennakoitu liittokierros on alkamassa syksyllä ja vastikään saatiin neuvoteltua kiky, mikä oli vaikea pala työntekijäpuolelle. Oksalan mukaan nyt oli viimeinen hetki irtisanoa keskusjärjestösopimukset, koska irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja EK ei halua, että ne ovat voimassa enää, kun syksyn työehtosopimuskierros alkaa.

Oksala ei lähde arvioimaan liittokierrosta tai sitä, miten paikallista sopimista saadaan edistettyä. Esimerkiksi Selin sanoi eilen, että EK:n päätöksen johdosta on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, mitä työnantajapuoli ja myös maan hallitus ovat toivoneet.

– En ota kantaa ensi syksyn liittokierroksen asioihin. Ne käydään liittokohtaisesti ja liitot ottavat niihin kantaa. EK ei ota.

– Nyt kun työehdoista sovitaan yhä enemmän toimialakohtaisesti ja toivottavasti yritys- ja työpaikkakohtaisesti, se antaa nykyistä paljon paremmat edellytykset parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, ja vain menestyvät yritykset voivat työllistää suomalaisia Suomessa.

Oksala painottaa, että keskusjärjestösopimusten sisältämät asiat ovat voimassa työehtosopimusten kautta, joita liitot tekevät tulevaisuudessakin työntekijäjärjestöjen kanssa. Moni on jo ehtinyt syyttää EK:ta niin sanotun tammikuun kihlauksen purkamisesta. Sillä tarkoitetaan sopimusta, jonka ammattiliitot ja keskusjärjestöt solmivat keskellä talvisotaa ja jossa sovittiin neuvottelun periaatteesta.

– Tammikuun kihlauksen henki säilyy. Se siirtyy liittotasolle.

Nämä keskusjärjestösopimukset EK irtisanoo:

EK – SAK Lomapalkkasopimus 21.3.2005TT – SAK Yleissopimus 1.10.1997 (tarkistus 10.5.2001)TT – SAK Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001TT (STK) – SAK Pöytäkirja ay-jäsenmaksujen perinnästä 13.1.1969TT (STK) – SAK Pöytäkirja luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa 3.12.1985TT – STTK Työpaikan yhteistoimintasopimus 1.6.2002TT – STTK Irtisanomissuojasopimus 1.6.2002TT – STTK Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 18.11.1971TT – YTN Perussopimus 20.12.2001TT – YTN Yhteistoimintasopimus 20.12.2001TT – YTN Järjestösuhteet 17.12.1993PT (LTK) – SAK Yleissopimus 15.11.1990PT – SAK Luottamusmiessopimus 29.9.1995 (tarkistus 10.5.2001)PT – SAK Yhteistoimintasopimus 3.12.1997 (tarkistus 10.5.2001)PT (LTK) – SAK Sopimus ay-jäsenmaksujen perinnästä 3.4.1989PT (LTK) – SAK Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976PT (LTK) – STTK Yleissopimus 6.3.1989PT – STTK Luottamusmiessopimus 1.2.2003PT – STTK Yhteistoimintasopimus 31.5.2001PT – AKAVA Yhteistoimintasopimus 18.6.2001PT – YTN Yleissopimus 30.11.2002PT (LTK) – AKAVA – SAK – STTK (TVK) Hyvityssakkopöytäkirja 5.6.1985 (tarkistus 28.11.2000)