Kaikki hallituksen työaikalakityöryhmässä olleet työmarkkinajärjestöt jättivät luonnokseen eriävän mielipiteen, Talouselämä kertoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa todetaan, että ”huolimatta työryhmää johtaneiden työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten yrityksestä rakentaa kaikille sopiva kompromissi, jättivät työryhmän jäseninä toimineet työmarkkinajärjestöjen edustajat mietintöön eriäviä mielipiteitä”. Lakiesitys lähtee nyt erimielisenä kahdeksan viikon lausuntokierrokselle.

– Hallitus oli sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa kunnioittavansa kolmikantaisen työryhmän yksimielistä mietintöä. Olen pettynyt, ettei työryhmä tällaista saanut aikaan. Hallituksen tehtäväksi jää nyt ratkoa ne kohdat, joista työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen, sillä työaikalaki on uudistettava paremmin nykyisen työelämän tarpeita vastaavaksi, työministeri Jari Lindström (uv.) sanoo tiedotteessa.

Eriävän mielipiteen ovat jättäneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Akava. Lakiesityksen merkittävin uusi elementti olisi joustotyöaika ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan ja työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.

Työnantajien EK:n mielestä työaikalain uudistamisen valmistelua ei tule jatkaa mietinnön pohjalta. EK:lla on eriävä kanta koskien soveltamisalaa, yötyötä, työaikapankkeja ja paikallista sopimista.

–Toisin sopimisen ydinaluetta ehdotetaan jopa kavennettavaksi, kun kansallisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksettavasta korvauksesta ei voitaisi edes työehtosopimuksella sopia lakisääteistä tasoa alhaisemmin. EK ei voi hyväksyä tätä sopimisen rajoitusta, EK muun muassa toteaa.

Työntekijöiden SAK:n mukaan "valmisteilla olevissa työajan joustoissa on vaarana, että ne tapahtuvat työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella".

– Paikallinen sopimisen lisääminen tarkoittaa myös valvonnan kannalta uusia haasteita. Valvontaan ei tässä kuitenkaan esitetä muutoksia, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomauttaa.

Uusi työaikalaki lisäisi työelämän joustoja. Viikoittainen maksimityöaika pitenee 45 tunnista 48 tuntiin ja tasoitusjakso 4 viikosta 4 kuukauteen, mutta esimerkiksi sunnuntaikorvaus ja luottamusmiespakko ovat säilymässä.

Lähde: Talouselämä