Yleinen käsitys on, että keneltäkään ei saa kysyä ovatko he ottaneet koronarokotuksen. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan näin ei ole. Myös työnantaja voi kysyä työntekijöiden rokotteista.

Jos rokotetta ei ole tai vastaus on epäselvä, voi työnantaja ohjata työntekijän vaikkapa etätöihin. Tämä edellyttää kuitenkin työturvallisuuteen liittyvää riskien arvioimista.

”Olemme kehottaneet työnantajia keskustelemaan työntekijöiden kanssa rokotuksista. Syksyn aikana tämä on yleistynyt yrityksissä”, sanoo johtava asiantuntija Markku Rajamäki.

Tietoa rokotuksesta ei saa kirjata minnekään

Rokotus on tietosuojavaltuutetun elokuussa antaman tulkinnan mukaan terveystieto, jota ei saa kirjata minnekään.

”Tiedon perusteella työnantaja voi kehittää työturvallisuutta esimerkiksi ohjaamalla etätöihin, ja se voidaan ottaa huomioon myös työvuorolistoja suunnitellessa. Suunnittelu olisi toki helpompaa, jos tieto voitaisiin kirjata”, sanoo Rajamäki.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Riskien arvioinnin perusteella rokotettujen työtehtävät ja tapaamisia tai etätyötä koskevat määräykset voivat EK:n mukaan poiketa rokottamattomien työjärjestelyistä.

Koronapassi myös yritysten käyttöön?

Työnantaja voi myös suositella rokotteen ottamista.

Parhaillaan on menossa koronapassia koskevan lainsäädännön uudistus. EK toivoo, että laki antaisi yrityksille mahdollisuuden ottaa koronapassi laajemmin käyttöön.

”Kyseessä on työelämään keskeisesti liittyvä asia, ja sen valmistelun on tapahduttava kolmikannassa, eli mukana tulisi olla työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Se valmistelu ei ehdi tähän aaltoon”, sanoo Rajamäki.

Koronapassi siirtyminen työnantajien käyttöön tuskin tarkoittaisi sitä, että passittomilta voitaisiin evätä mahdollisuus tehdä töitä.

”Lähtökohta varmaan olisi kuten nytkin, että pitäisi ensisijaisesti tehdä muutoksia työn tekemisen tapoihin ja toissijaisesti työtehtäviin, jotta työturvallisuus voitaisiin varmistaa”, sanoo Rajamäki.

Työterveyshuolto voisi kerätä tietoja

Rokottamattomien osoittaminen etätöihin voi vähentää sairaspoissaoloja. Jos henkilö vastustaa periaatteesta rokotteita, on todennäköistä, ettei hän myöskään käytä maskia tai noudata muita varotoimia vapaa-ajalla. Tämä lisää tartuntojen riskiä työpaikalla.

EK toivoo, että työterveyshuolto otettaisiin mukaan rokotustalkoisiin.

”Rokottaminen työterveydessä turvaisi kattavan rokotustiedon kertymisen työterveystoimijalle, ja se voisi myös toimittaa tilastollista kattavuustietoa työnantajalle. Kaikkea tämä ei ratkaisisi, mutta helpottaisi nykytilanteen haasteita”, sanoo Rajamäki.