Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen pohtii, miten Afrikasta tulevien siirtolaisten saapuminen kansainvälisille työmarkkinoille tarkoittaa.

”Kiinnostavampaa on se, mitä tapahtuu jos/kun Afrikan kasvava väestö tulee kansainvälisille työmarkkinoille kuten Aasian väestö tuli 1960-luvulta alkaen. Miljardin aasialaisen tulo mm. jäädytti reaalipalkat teollisuudessa länsimaissa. Mutta mitä tapahtuu, kun tulijoita onkin 2 miljardia”, hän kysyy Twitterissä.

Mannisen tviitti on vastaus pääministeri Sanna Marinille (sd), joka jakoi aikaisemmin Twitterissä Ylen uutisen, jonka mukaan kuuden tunnin työpäivä lisäsi työhyvinvointia, työn ja perheen yhteensovittaminen helpottui, ja myös työntekijöiden terveys parani.

Manninen katsoo, että työelämää koskevassa keskustelussa näkökulmaa on syytä laajentaa kansallisvaltioiden rajoja leveämmälle.

“Tuntuu hassulta ajatella, että edessä olevassa murroksessa vanha säilyisi entisellään. Muutoksia tulee”, hän kommentoi.

Manninen nostaa esiin myös etätyön.

”Koronakevät osoitti, että iso osa työstä voidaan tehdä etänä. Oikea kysymys ei ole se, että tehdäänkö tulevaisuuden tietotyö Helsingissä vai Pihtiputaalla, vaan se, että missä maassa se etäpendelöiden tehdään. Tai se, kuinka iso osa työstä hoituu automaatiolla.”

Mannisen mukaan yrityksille kyseessä on ennen kaikkea johtamisen haaste. Yhteiskunnille kyseessä on taas hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen haaste, josta selviäminen edellyttää viisasta, ennakoivaa johtajuutta.

Sanna Marin vahvisti linjapuheessaan sdp:n puoluekokouksessa elokuussa, että hänen tavoitteensa on työajan lyhentäminen Suomessa. Myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on vaatinut Suomeen kokeilua kuuden tunnin työpäivästä tai 4 päivän työviikosta.

Lue lisää: