Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mikko Räsänen arvostelee perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaa selvitystä, jonka hän arvioi olevan pohjana väitteille, joiden mukaan Suomeen työhön tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.

”Perustan selvityksen lähtökohta on väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia”, Räsänen toteaa kirjoituksessaan EK:n nettisivuilla.

Perustan selvityksessä ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee” verrataan Suomeen muuttaneiden 2500 – 36000 euroa ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuonna ansainneiden rahoitusasemaa saman ikäiseen kantaväestöön ilman tulorajoja. Kantaväestön keskiansiot ovat olleet 27 900 euroa, maahanmuuttajien noin 20 000.

”Tällöin tulokseksi saadaan, että maahanmuuttajien työllisyysaste putoaa muutamassa vuodessa melko paljon ja että he saavat enemmän nettotulonsiirtoja kuin kantaväestö. Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset”, Räsänen huomauttaa.

Selvityksestä ei hänen mukaansa voi tehdä päätelmiä työperusteisesta maahanmuutosta, koska sitä ei ole sellaiseen rajattu.

”Maahanmuuttajajoukon rajauksena ei ole ollut, että tulijan oleskelulupa olisi myönnetty työntekoon. Työntekijän oleskeluluvan saamisen ehtonahan on, että tulijalla on työsopimus tai sitova työtarjous heti alkavaan työhön ja että siitä maksettava palkka on riittävä turvaamaan toimeentulon. On ilmeistä, että tutkimusaineistossa on myös muita kuin työn perusteella oleskeluluvan saaneita.”

Räsänen arvostelee myös sitä, ettei selvityksessä ole yhteenvetoa kokonaisvaikutuksista.

”Tutkimuksessa ei esitetä, että sen kohderyhmä olisi taakka julkiselle taloudelle, vaan ilmaistaan, että maahanmuuttajilla on negatiivisemmat vaikutukset kuin kantaväestöllä”, hän kommentoi.

Räsänen huomauttaa, että Perustan selvityksen tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Hän muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana: yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee Räsäsen mukaan ajan kuluessa.

”Suomessa työvoiman tarjonnan lisääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksia palkkatasoihin ei ole juuri tutkittu. Kansainväliset tutkimukset ja vertailut eivät ota huomioon työmarkkinoiden kansallisia erityispiirteitä. Suomessa vähimmäispalkat sovitaan toimialoilla työehtosopimuksin ja kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja vähimmäistyöehdot. Maahanmuuttajien palkat siis määräytyvät kuten kantasuomalaistenkin”, Räsänen toteaa.