Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on valmistautunut tuleviin eduskuntavaaleihin pohdiskelemalla tulevaa hallituskokoonpanoa. Pohdintojaan hän esitteli Hyvinkäällä EK:n seminaarissa.

Yksi mahdollisuus on punavihreä hallituspohja, johon kuuluisivat sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. Häkämies on nimennyt hallituspohjan sosiaalisen vastuun ja reilun työn hallitukseksi.

Punavihreä hallitus tulisi kalliiksi, epäilee Häkämies. Hallituskumppanit ajaisivat todennäköisesti jonkinlaista kansalaispalkkaa, tulonsiirtoja eläkeläisille ja opiskelijoille. Lasku saattaisi nousta Häkämiehen mukaan jopa kahteen miljardiin euroon.

LUE MYÖS:

Työmarkkinauudistukset tehtäisiin luultavasti kolmikantaisesti. Kolmikantaisesti valmisteltaisiin muun muassa yt-laki.

Punavihreä hallitus haluaisi todennäköisesti ottaa myös yrittäjävähennyksen luupin alle ja ehkä myös pääomaverotuksen. Oppivelvollisuus todennäköisesti pitenisi nykyisestä. Vihreät haluaisivat vahvistaa myös yliopistoja. Liikenneinfra ja etenkin raideliikenne ovat lähellä sydäntä niin sdp:ssä kuin vihreilläkin.

Runsaasti kinastelua on luvassa, jos seuraava hallituspohja on sinipuna: sdp:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja rkp:n muodostama hallitus. Sinipuna kiistelisi todennäköisesti siitä, valmistellaanko työmarkkinauudistukset kolmikantaisesti vai ei. Kova vääntö käytäisiin oppivelvollisuusiän nostamisesta. Talouskysymyksissä sdp ja kokoomus ovat kaukana toisistaan.

Kaupunkipolitiikassa ja liikenneinvestoinneissa niiden näkemykset ovat lähempänä toisiaan. Sinipuna voisi olla kaikista vaihtoehdoista kuitenkin EU-myönteisin hallitus.

Nykyiselle hallituspohjalle perustuvat porvarihallitus ei ole nykyisten kannatuslukujen perusteella kovin todennäköinen. Keskustan kannatuksessa pitäisi tapahtua iso muutos, että se pystyisi muodostamaan kokoomuksen kanssa enemmistöhallituksen vaalien jälkeen.

Jos porvarihallitus syntyy, se olisi Häkämiehen mukaan vastuullisen talouden ja korkean työllisyyden hallitus. Hallitus tekisi päätökset työmarkkinauudistuksista, ay-liike vikisisi.

Häkämiehen mukaan työmarkkinauudistukset kannattaisi tehdä heti vaalikauden alussa, eikä lopussa kuten nyt.

”Matsi kannattaa ottaa alussa”, Häkämies sanoi.

Jos porvarihallitus pääsisi uudistamaan sosiaaliturvaa, se perustuisi Häkämiehen mukaan todennäköisesti työlle – ei vastikkeettomalle perustulolle tai kansalaispalkalle, mitä vihreät suosivat.

Sote-uudistuksen porvarihallitus veisi luultavasti loppuun, ja maakuntahallinto pääsisi aloittamaan. Kovaa vääntöä syntyisi maakuntaverosta.

Syksyn poliittista lakoista tarpeekseen saanut EK toivoo, että seuraava hallitus uudistaisi vihdoin työrauhalain. Hyvinkäällä EK:n seminaarissa puhuneen Häkämiehen mukaan vuodelta 1946 peräisin olevaan työrauhalakia olisi vihdoin aika uudistaa.

EK:ta sapettavat etenkin poliittiset lakot, joilla ay-liike on syksyn aikana vastustanut hallituksen suunnittelemaa irtisanomislakia. Kiistassa saavutettiin sopu viikko sitten. Irtisanomislain perusteluiden tekeminen siirtyi kolmikantaiseen valmisteluun.

Häkämiehen mielestä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa Ruotsin mallin mukaan. Ruotsissa poliittisia lakkoja on rajoitettu ajallisesti. Saksassa poliittiset lakot on kielletty täysin silloin, kun työehtosopimukset ovat voimassa.

Ylipäätään Suomessa ay-liike on Häkämiehen mukaan selvästi lakkoherkempi kuin Ruotsissa. Suomessa järjestetään selvästi enemmän niin sanottuja surulakkoja, eli marssitaan ulos, kun yt-neuvottelut alkavat. Myös tukilakot, jotka saattavat pysäyttää koko viennin, ovat suomalainen erikoispiirre. Häkämies pitää tukilakkoja seurausvaikutuksineen suhteettomina.

LUE MYÖS: