Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman tavoitteena on, että ”normaalin kansainvälisen talouden” tilanteessa Suomen valtio ei alkavalla hallituskaudella velkaannu. Hallitusohjelmasta löytyviä elvyttäviä investointeja katetaan kuitenkin rahalla, jolla velanoton tarve pystytään kiertämään.

”Julkinen talous elvyttää seuraavat vuodet 3 miljardilla eurolla myymällä valtion omaisuutta. Eli teknisesti ei velkaannuta, mutta todellisuudessa kyllä. Tämä siis hyvän taloussään aikana – suhdannekäänteeseen varauduttu lisäelvytyksellä”, kommentoi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus Twitterissä.

Kyse on tulevaisuusinvestointiohjelmasta, jossa panostetaan kolme miljardia euroa ”kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin”. Nämä toimet rahoitetaan myymällä valtion suoria yhtiöomistuksia noin 2,5 miljardin edestä ja muuta omaisuutta noin 500 miljoonan edestä. Koska toimet ovat kertaluonteisia, ne eivät lisää valtion menoja vuonna 2023.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Hallituksen pysyvien meno- ja veropäätösten mitoituksen tavoitteena puolestaan on, että ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een alenee”. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, kun taas se lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.

Ohjelma nojaa luottoon siitä, että työllisyysaste saavuttaa vuoteen 2023 mennessä 75 prosentin tason – yhä ”normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen” oloissa. Kuitenkin hallitus aikoo purkaa edellisen hallituksen aktiivimallin, eivätkä ohjelmassa mainitut työllisyyden kohentamisen keinot vakuuta monia asiantuntijoita tai esimerkiksi poliittista oppositiota. Keinoja etsitään muun muassa kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Sori nyt vaan Antti Rinne, Juha Sipilä, Li Andersson, Anna-Maja Henriksson ja Pekka Haavisto, mutta hallitusohjelmanne on täyttä utopiaa. Puheet, että mistään ei tarvitse leikata ovat suorastaan harhaisia”, kirjoittaa tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Twitterissä.

”Taantuma voi iskeä Eurooppaan jo syksyllä. Mitään ’jakovaraa’ ei ole”, hän varoittaa.

Antti Rinne on kertonut julkisuudessa, että hallitus perustaa talouspolitiikkansa ”normaaliin” kahden prosentin talouskasvuun. Suomen talous ei kuitenkaan nykyisellään kasva tätä vauhtia , eivätkä myöskään ennusteet Suomen talouden keskipitkän aikavälin noin 1–1,5 prosentin kasvusta tue hallituksen muodostajan näkemystä.

LUE LISÄÄ: Rinteelle ikävä yllätys: Kasvuvauhti ei ole lähelläkään ”normaalia”, eikä sellaista ole näköpiirissä

Hallitusohjelman mukaan Rinteen hallitus ottaisikin osana kehyssääntöä käyttöön mekanismin ”poikkeuksellista suhdannetilannetta varten”. Mekanismi voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman tilanteessa ja sen puitteissa voidaan vuosina 2020–2022 ”kohdentaa kehyksen estämättä yhteensä enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin”.

Talouden olot katsotaan poikkeuksellisiksi, jos ”maailmantalous ja etenkin euroalue joutuvat vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan” tai jos ”Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumattoman tilapäisen häiriön takia”.

LUE MYÖS:

Antti Rinteen 730 miljoonaa euroa: Näin suomalaisilta kerätään lisää veroja

Uutta tietoa Rinteen hallituksen ministerisalkuista – Yllätysnimi paljastui

Antti Rinne julisti: ”Se on 50 euroa puhtaana käteen”