Ekonomistit ovat huolissaan poliitikkojen kyvystä tehdä päätöksiä, joilla säilytetään Suomen velkakestävyys.

Markkinaraadissa vierailleet pääekonomistit kantavat huolta poliitikkojen kyvystä puuttua Suomen rakenteelliseen alijäämään. Suomessa julkinen talous on jäänyt tasapainottamatta jo useammalta hallitukselta, huomauttavat Elon Tiina Helenius, Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen ja Aktian Lasse Corin.

EVAsta Suomen Pankin vanhemmaksi ekonomistiksi siirtynyt Sanna Kurronen arvosteli jo aiemmin pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen viimeisen budjettiriihen tuloksia ”käsittämättömästä rahan hassaamisesta”.

Corin arvioi Markkinaraadissa, että ensi huhtikuun eduskuntavaalit paistoivat läpi budjettiriihen päätöksistä, vaikka pienituloisia onkin paikallaan auttaa energian hinnan noustua pilviin.

”Kun noin isoja apupaketteja sorvataan nopealla aikataululla, kyllä siinä tukea valuu myös ihmisille, jotka sitä välttämättä eivät tarvitse”, Corin toteaa.

Kuismanen on ehdottomasti sitä mieltä, että Suomi on velkaantumassa liian raskaasti. Hän huomauttaa, että Suomen velkataakka on kasvanut Marinin hallituksen aikana 40 miljardilla.

Osa potista on Kuismasen mielestä perusteltua, sillä Suomi on kohdannut šokkeja, mutta valtaosin velkaantuminen on perusteetonta.

”Suurin osa on ideologisesti tehtyjä menolisäyksiä, jotka jäävät pohjiin ja joilla ei ole ollut mitään tekemistä tämän kansantalouden talouskasvun vauhdittamiseksi.”

Suomen menopaineet voimistuvat radikaalisti

Helenius muistuttaa, että Suomen kunnilla tai valtiolla ei ole ollut tasapainoista budjettia yli kymmeneen vuoteen, eli jo ennen kriisejä noususuhdanteen aikaan budjettia ei saatu tasapainotettua. Hän on huolestunut siitä, että hallitukset eivät ole puuttuneet rakenteelliseen alijäämään finanssikriisin jälkeen.

”Tämä on minusta se huolestuttava asia: livetään menokehyksistä eikä tartuta siihen, että meidän menopaineemme radikaalisti voimistuvat tulevaisuudessa ikärakenteemme ja hoivamenojen kasvun takia.”

”Onko meidän poliittinen järjestelmämme kykenemätön kantamaan tällaista vastuuta, että Suomen velkakestävyys säilyy?” Helenius pohtii.

Myös Corin on pannut merkille, että rahan jakaminen on poliitikoille huolestuttavan helppoa verrattuna rahan jakamisen lopettamiseen tai edes vähentämiseen.

Kuismasen mielestä talouspolitiikka on Suomessa turhan suhdannevetoista.

”Suomessa hallitukset ulkoistavat aina sopeuttamiset seuraavalle hallitukselle.”

Kuismanen huomauttaa, että samalla koetellaan ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta, hän saa nyökyttelyä Heleniukselta ja Corinilta.

Tulevien sukupolvien velkataakasta huomautti aiemmin myös Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Jouko Vilmunen.

”Kun velkarahaa saa yhä halvalla, velan kasvulla ei edelleenkään ole mitään merkitystä. Olen tosi huolissani tästä ajattelusta, en velan tasosta”, Vilmunen sanoi Kauppalehdelle viime viikolla.