Talouden asiantuntijoiden mukaan Tilastokeskuksen tuoreet luvut vahvistat aiempaa: Suomen talouden tilanne ei ole muuttumassa parempaan, eikä se lupaa hyvää Antti Rinteen (sd) hallituksen suunnitelmille.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli heinäkuussa 74,5 prosenttia, kun se oli vuotta aiemmin 74,1 prosenttia. Työttömyysaste oli puolestaan 6,0 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appleqvistin mukaan tuoreet luvut ovat juuri niin vaisut kuin odotettiinkin, eivätkä ne lupaile hyvää Rinteen hallitukselle, koska julkisen talouden tasapainottamisessa nojataan vahvasti työllisyysasteen nousuun.

”Kuukausitason arvioihin liittyy pientä epävarmuutta, mutta täysin selvää on tässä vaiheessa, ettei työllisyysaste ole enää tänä vuonna ollut sanottavammin nousussa. Heinäkuun luvut vahvistavat entisestään arviota siitä, että ilman lisätoimia työllisyyden nousu ei tule toteutumaan”, Appleqvist kommentoi.

Työllisyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 72,4 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku taas 6,6 prosenttia. Heinäkuun kausitasoitettujen tietojen mukaan trendit ovat pysyneet ennallaan viime kuukausina.

Työttömiä oli vuoden 2019 heinäkuussa 14 000 vähemmän kuin vuoden 2018 heinäkuussa. Työllisiä taas oli 2 628 000, mikä oli 3000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

”Työttömien määrän supistuminen selittyy kuitenkin suurelta osin viime vuoden loppupuolella toteutuneella kehityksellä, jonka seurauksena työttömyys on edelleen viime kesän tasoa alempana. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia, eikä sekään ole enää alentunut tammikuun jälkeen”, Appleqvist sanoo.

”Työvoiman kääntyminen laskuun kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä ainakaan ilman uusia politiikkatoimia.”

”Rinteen tavoitteen toteutuminen riippuu suhdanteesta”

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan mukaan postiviinen työllisyyskehitys on pysähtynyt.

”Työllisten määrän trendi jopa on hienokseltaan laskenut, samoin työvoiman määrä. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä puolestaan on hieman nousussa”, Vesala sanoo.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2019 heinäkuussa 1 330 000 eli 21 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Riskit työllisyystilanteen huononemisesta ovat kasvussa. ”Työllisyysvaje” suhteessa hallituksen tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysasteeseen on nyt, hieman työllisten määrän trendin laskutavasta riippuen, noin 75 000 työllistä.”

”75 prosentin työllisyysaste on lyhyen aikavälin tavoitteena ylikorostunut, koska hallitus ei tavoittele sitä pelkästään kestävyysvajeen taklaamiseksi vaan myös luvattujen menolisäysten katteeksi. Tavoitteen toteutuminen tulee ratkaisevasti riippumaan suhdannekehityksestä, joka ei tällä hetkellä näytä kovin hyvältä.”

Vesalan mukaan työllisyysasteen nousu on pitkän aikavälin kannalta merkitsevämpää kuin lyhyellä aikavälillä eli hallituskauden loppuun mennessä.

”Tärkeintä on, että työllisyysasteen kestävä nousu saadaan varmistettua pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla.”

”Kaikki hyviksi arvioidut työllisyyttä edistävät toimet kannattaa joka tapauksessa laittaa liikkeelle riippumatta siitä, kuinka vahvana talouden suhdanneluontoinen veto jatkuu.”

”Kovaa vääntöä palkoista”

Danske Bankin Appleqvist näkee tulevan työmarkkinakierroksen jännittävinä tuoreiden lukujen valossa.

”Kiky-tuntien lisäksi kovaa vääntöä käydään palkoista. Niukkuus työvoimasta ja pitkään jatkunut nousukausi tuovat palkkoihin painetta ylös”, Appleqvist kommentoi.

Toisessa vaakakupissa painavat hänen mukaansa suhdannetaivaan synkkenevät pilvet.

”Hyvässä muistissa ovat vielä katastrofaaliset sopimukset, joita solmittiin ennen finanssikriisiä, mikä vaikeutti sopeutumista laskukauteen ja johti kilpailukyvyn rapautumiseen, jota on jouduttu paikkailemaan vuosien ajan. Toivottavasti samoja virheitä ei nyt toisteta”, toteaa Appelqvist.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen kommentoi Twitterissä, kuinka työvoiman kasvu on selvästi hiipunut. Hänen mukaansa hallituksen 75 prosentin työllisyysasteura tarvitsisi valtiovarainministeriön laskelmien perusteella ensi vuonna 2,8 prosentin talouskasvua, kun nyt ennusteet ovat nollan tuntumassa.