Kannustinloukkututkija, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, etteivät Antti Rinteen (sd) hallitus välttämättä saavuta tavoitteitaan työnteon kannustimien lisäämisessä. Kärkkäinen nostaa hallitusohjelmasta esiin työtulotuen ja negatiivisen tuloveron.

”Niiden vaikutukset eivät välttämättä ole niin auvoisia kuin hallitus toivoo”, hän toteaa blogissaan.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu, jossa hyödynnetään perustulokokeilusta saatuja kokemuksia. Negatiivisen tuloveron kokeiluun on budjetoitu yhteensä 20 miljoonaa euroa ”tulevaisuusinvestointivaroja”.

”Negatiivisen tuloveron haaste perustuloon verrattuna on mallin vaatima reaaliaikainen tieto ihmisten tuloista. Jotta tuki osataan kohdistaa kuukausitasolla oikein, tarvitaan tarkkaa kuukausitasoista tietoa tuloista. Aiemmin tämänkaltaista tietoa ei ollut saatavilla, kun verotus perustuu vuosituloihin, mutta nyt rakennetun tulorekisterin avulla negatiivisen tuloveron mallit saavat tarvitsemansa tietopohjan. Etuustulot tulevat tulorekisteriin mukaan vasta 2021 alusta, joten ainakaan sitä ennen negatiivisen tuloveron kokeilua ei ole mahdollista aloittaa”, Kärkkäinen kommentoi.

Lue myös: Antti Rinne puhui taas sekavasti aktiivimallista – ”Tässä menee puurot ja vellit sekaisin, koko alue on miinoitettu”

Hallitusohjelman mukaan Rinteen hallitus selvittää myös mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.

Kärkkäisen mukaan työtulotuki tarkoittaisi käytännössä sitä, että hyvin pienillä työtuloilla tuloveroaste voisi olla negatiivinen.

”Pienituloiset työntekijät voisivat siis saada veronpalautusta ilman että he ovat maksaneet lainkaan ansiotuloveroja. Työtulotuen tavoitteena on parantaa työnteon kannustimia etenkin osa-aikatöiden osalta”, hän selvittää.

Sekä negatiivisessa tuloverossa että työtulotuessa veroaste voi Kärkkäisen mukaan painua pienillä tuloilla negatiiviseksi.

”Niiden välillä on kuitenkin merkittävä ero siinä, että negatiivista tuloveroa maksettaisiin kaikille pienituloisille (työntekijöille, opiskelijoille, työttömille), mutta työtulotukea maksettaisiin ainoastaan henkilöille, joilla on työtuloja. Negatiivinen tulovero on laaja sosiaaliturvamalli, kun taas työtulotuki on verojärjestelmään rakennettu kannustinpalikka”, hän luonnehtii.

Kärkkäinen arvioi, että negatiivisen tuloveron ja työtulotuen hidasteeksi saattaa muodostua juridiset esteet. Hän muistuttaa, että negatiivista tuloveroa kokeiltiin Suomessa vuosina 2006-2008 valtioverotuksen ansiotulovähennyksen muodossa, mutta oikeuskansleri katsoi tämän ongelmalliseksi muun muassa siksi, että sen tyyppiset järjestelyt voivat olla käytännön tasolla sekavia ja vaikeaselkoisia. Oikeuskanslerin arvion jälkeen lakia muutettiin siten, että negatiivisesta valtion tuloverosta luovuttiin vuoden 2009 alussa.

Lue myös: ”Auts, Aino-Kaisa Pekonen, et voi olla tosissasi” – Kokoomuksen kansanedustaja puuttuu ministerin sanoihin työttömyysturvasta

Työtulotuen selvittämisessä olennaisin kysymys Kärkkäisen mielestä on, keiden kannustimia työtulotuella parannetaan ja voitaisiinko vastaava kannustinparannus saavuttaa yksinkertaisemmin, läpinäkyvämmin ja tehokkaammin esimerkiksi sosiaalietuuksien vähenemisasteita muuttamalla.

”Työtulotuen avulla toteutettuna merkittävä osa kannustinparannuksesta kohdistuisi opiskelijoille, jotka eivät yleensä ole ensimmäisenä mielessä, kun työnteon kannustimien parantamisesta ja työllisyyden lisäämisestä puhutaan”, hän huomauttaa.

Kärkkäinen varoittaa myös, ettei negatiivisesta tuloverosta, työtulotuesta tai sosiaaliturvan uudistamisen komiteatyöstä vielä tällä vaalikaudella ole työllisyyden kasvattajiksi.

”On silti tärkeää, että hallitus tekee valmistelutyötä, jonka hyödyt jäävät vasta seuraavien hallitusten hyödynnettäväksi. Kun hallitus etsii nopeita keinoja työllisyyden nostamiseksi, vaikuttaa siltä, että tästä hallituskaudesta on tulossa mielenkiintoinen myös kannustinloukkututkijoille.”

Lue myös: Elina Lepomäki: ”Suomessa on käynnissä kolme rakennemuutosta samanaikaisesti”