Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen on julkaissut lukemia kilpailukyky- eli yhteiskuntasopimuksen verotusvaikutuksesta palkansaajille.

Kärkkäisen Twitterissä julkistaman laskelman mukaan palkansaajien verotusta kiristävä vaikutus olisi ensi vuonna 300 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 600 miljoonaa ja vuonna 2019 se olisi 800 miljoonaa euroa.

Kärkkäisen mukaan laskelmassa on pelkästään verovaikutus, ei lomarahaleikkauksia. Kärkkäisen mukaan ostovoiman arviointi on haastavampaa.

– Ensisijainen tulkinta on helppo: kikyn (tai tupon) palkansaajien välitön verotusta kiristävä vaikutus. Tämän verran pitää siis verotusta keventää, jos halutaan että kenenkään verotus ei kiristy, Kärkkäinen kommentoi Twitter-keskustelussa.

Hän sanoo Uudelle Suomelle näkevänsä tilanteen hallituksen kannalta haastavana, sillä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että verotuksen ei pitäisi kiristyä millään tulotasolla.

– On haasteellista, että tämä saataisi kokonaan kompensoitua, hän toteaa.

Kärkkäinen huomauttaa myös, että laskelmassa ovat mukana vain palkansaajat, kun taas hallitus on puhunut kohdentavansa kevennykset kaikille, myös esimerkiksi eläkeläisille.

– Se tulee sitten kalliimmaksi, Kärkkäinen toteaa.

Pelkästään palkansaajista puhuttaessa hallitus voi käyttää Kärkkäisen mukaan verovähennyksiä, joista tärkeimpänä hän mainitsee työtulovähennyksen.

Hallituksen odotetaan lähiaikoina kertovan veronkevennysvarasta. Julkisuudessa on ollut esillä, että ensi vuodelle kevennys voisi olla 300–400 miljoonaa euroa.

Palkansaajien keskusjärjestöt ovat vaatineet hallitukselta asiasta tietoa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on todennut, että veroja pitäisi alentaa 450 miljoonalla eurolla vuosina 2017 ja 2018, eli yhteensä 900 miljoonalla eurolla, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on toivonut hallitukselta linjauksia useammalle vuodelle, mutta on mahdollista, että hallitus julkistaa aluksi vain ensi vuoden luvun.