Ekonomistit arvioivat Suomen työllisyyskehityksen jatkuvan tasaisena, mutta hallituksen toimiin tilanteen parantamiseksi suhtaudutaan varauksella.

”Iso kuva on, että työllisyystilanne jatkuu stabiilina, muttei ole kuluvana vuonna oikeastaan enää vahvistunutkaan”, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kommentoi.

LUE MYÖS: Ekonomistin laskelma Rinteen hallituksen toimista: Jopa 16 000 työllistä vähemmän, 60 000 työpaikkaa ei riitä millään

Tilastokeskus julkaisi tiistaiaamuna tuoreita lukuja työllisyydestä, ja työllisyyden trendiluku nousi hitusen 72,5 prosenttiin.

Vesalan mukaan työllisyysnäkymät parin seuraavan vuoden aikana riippuvat olennaisesti kansainvälisen talouden suhdanteesta ja kilpailukyvyn säilymisestä tulevissa palkkaneuvotteluissa.

”Työllisyyspolitiikalla pystytään melko rajallisesti vaikuttamaan lyhyen aikavälin työllisyystavoitteiden toteutumiseen, mikäli ulkoiset olosuhteet kääntyvät epäsuotuisiksi. Siksi olisi tärkeää keskittyä koulutusjärjestelmää, sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita uudistaviin toimiin. Näin voidaan pitkällä aikavälillä trendinomaisesti nostaa työllisyysastetta, vahvistaa talouden kasvupotentiaalia ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa”, Vesala jatkaa.

Hän kehuu budjettiriihen panostuksia korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen sekä ideoita täsmäkoulutuksen vahvistamiseksi.

"Mutta rakenteellisten uudistusten konkretia jäi muutoin kokonaisuutena vielä varsin ohueksi”, Vesala sanoo.

Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että hallituksen keinojen todellinen vaikuttavuus jäi kyseenalaiseksi.

”Kaikki vaikutusarviot hallituksen puolelta jäivät tekemättä. Tuntuma jäi kuitenkin sellaiseksi, että aika kaukana työllisyystavoitteen saavuttamisesta ollaan”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamari laskee, että pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen asettamasta työllisyystavoitteesta uupuu vielä 75 000 työllistä.

”Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt. Myös kansainvälisen talous on viilenemään päin, mikä lisää riskiä työllisyyden alentumisen suuntaan”, Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Kotamäki myös toteaa esimerkiksi sosiaaliturvan tasokorotusten heikentävän työllistymisen kannustimia ja siten myös työllisyyttä.

”Onkin mahdollista, että hallituksen tavoite on tällä hetkellä kauempana kuin hallituksen aloittaessa.”

Kotamäen mukaan työllisyystavoitteen saavuttamisessa on jo kiire, vaikka hallituksella on vielä potentiaalia esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksella ja aktiivisen työvoimapolitiikan hiomisella.

”Nekin ovat kuitenkin molemmat luokkaa ’kyseenalaiset’. Potentiaali on suuri. Mutta tosiasia on, että usein todellisuus jää kauaksi potentiaalista – varsinkin viiden puolueen hallituksissa”, Kotamäki sanoo.