Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon, kun keskustellaan työllisyydestä.

”Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan”, hän toteaa blogissaan.

Pakarinen muistuttaa, että viime vuonna nettomaahanmuutto oli Suomessa yhteensä noin 12 000 henkeä (0,22 % väestöstä), Ruotsissa noin 86 000 (0,84 %) ja Saksassa noin 400 000 (0,48 %).

”Ruotsin talouden kasvusta puhuttaessa ei tule unohtaa nettomaahanmuuton vaikutusta. Ruotsissa 25–64 -vuotiaiden väestö kasvaa nykyennusteiden perusteella aina vuoteen 2050 asti, kun Suomessa on jo käännytty lasku-uralle”, Pakarinen huomauttaa.

Vuonna 1997 Suomen ja Ruotsin suhteellinen nettomaahanmuutto oli Pakarisen mukaan samalla tasolla 0,07 prosentissa suhteessa koko väestöön.

”Mikäli Suomi olisi edennyt Ruotsin kehityksen mukaisesti nostaen nettomaahanmuuton osuutta, olisi taso Suomessa ollut viime vuonna lähes nelinkertainen toteutuneeseen eli noin 46 000 henkeä. Jos Suomen nettomaahanmuutto olisi ollut suhteessa yhtä suurta kuin Ruotsissa vuodesta 1997 lähtien, Suomessa olisi tällä hetkellä jo noin 5,9 miljoonaa asukasta eli lähes 400 000 henkeä enemmän kuin nyt”, Pakarinen laskee.

Hän viittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 taloudelliseen katsaukseen, jonka mukaan nettomaahanmuuton kasvattaminen 15 000 hengestä vuodessa 22 500 henkeen pienentäisi kestävyysvajetta 0,5 %-yksikköä BKT:sta. Arviossa oletuksena oli, että maahanmuutto olisi valtaosin työperäistä.

”Jos Suomi nostaisi nettomaahanmuuton Ruotsia vastaavalle tasolle, paranisi kestävyysvaje kaavamaisesti laskien arviolta 1,0-1,5 %-yksikköä BKT:sta. Suuruusluokkaa voi verrata esimerkiksi sote-palveluiden tuottavuuden kasvuun 0,5 %-yksiköllä, jonka vaikutus kestävyysvajeeseen olisi arvion mukaan -1,8 %-yksikköä”, Pakarinen huomauttaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla totesi maaliskuussa, että maahanmuuton vaikutus on ollut julkisen talouden ja työmarkkinoiden kannalta positiivinen kaikissa tarkasteluun sopivissa Euroopan maissa.

Pakarinen muistuttaa, että Suomessa Ruotsin talouden kasvua usein ihmetellään.

”Taustalla on toki useita syitä, mutta työikäisen väestön suotuisa kehitys auttaa naapuriamme merkittävästi. Tässä pitkään jatkuneella Suomea suhteellisesti suuremmalla nettomaahanmuutolla on ollut iso vaikutus. Tästä herääkin kysymys, onko nykyisessä työllisyyskeskustelussa painopiste liiaksi nykyisen työvoiman ympärillä ja liian vähän työikäisen väestön kehityksessä? Tulisiko hallituksen pitää työikäisen väestön kasvattamista edistäviä toimenpiteitä, kuten työperäistä maahanmuuttoa, nykyistä pontevammin esillä”, hän kysyy.

Antti Rinteen (sd) hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä.

Lue myös:

80 työpaikkaa meni Suomelta sivu suun – Outo byrokratialukko tuskastuttaa ihmekunnassa, jonka työttömyysprosentti on 3,2%

Työmarkkinajärjestöt vaativat: Työperäistä maahanmuuttoa lisättävä – 6 toivetta tulevalle hallitukselle