Suomen työllisyysaste oli viime vuonna 72,6 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli 71,7 prosenttia. Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 73,0 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tiivistää ongelman: avoimia työpaikkoja on entistä enemmän, mutta työttömien työnhakijoiden määrä ei vain vähene.

”Kohtaanto-ongelma pysyy vaikeana.”

Lue myös:

Tilastoja Twitterissä kommentoinut Pakarinen huomauttaa, ettei työnantajayrittäjien määrä ole noussut enää viime vuoden 4. neljänneksellä.

”Koska työllisyyden olisi noustava entisestään, olisi saatava enemmän työllistäviä yrittäjiä”, hän sanoo.

Pakarisen mukaan huolestuttavaa on myös pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys.

”Pitkään jatkunut supistuminen näyttää nyt pysähtyneen noin 60 000 henkeen. Ennen finanssikriisiä taso oli matalimmillaan noin 40 000 henkeä.”

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi Twitterissä, että kahden vuoden paranemisjako on virallisesti katkennut. ”Alkaa tuntua täystyöllisyydeltä - eli uusia toimia vaaditaan, jotta luvut paranevat. Nousukausi ei enää auta”, hän tiivistää.

Brotheruksen mukaan viestit ovat ristiriitaiset. Piilotyöttömyys laskee yhä eli työvoimaan palaa väkeä. Alityöllisyys eli vasten tahtoaan osa-aikaista työtä tekevien määrä on jämähtänyt poikkeuksellisen korkeaksi. Lisäksi vuokratyöntekijöiden määrä teki uuden ennätyksen.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Neljä maakuntaa saavutti 75 prosentin työllisyysasteen viime vuonna. Ne olivat Uusimaa, Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Myös Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan joulukuun työllisyystilastojen viesti on ristiriitainen. Edellisen kerran työttömyys heikkeni vuoden 2017 joulukuussa. Kahden vuoden paranemisjakso on virallisesti katkennut.

”Nyt kannattaakin viimeistään herätä siihen, ettei työttömyys ole enää Suomessa alenemassa. Toistaiseksi työttömyys on pysynyt näennäisesti laskussa, vaikka tosiasiassa on lähinnä poljettu paikallaan”, Appelqvist arvioi kommentissaan.

Lue myös:

Toisaalta työllisyyden kasvu yllätti myönteisesti, ja julkisen talouden kestävyyden kannalta työllisten määrä on ratkaisevampi kuin työttömien.

”Työllisyysasteen trendin uusi ennätyslukema on huikea uutinen. Positiivista on se, että lisää työvoimaa on edelleen löytynyt, ja osallistumisaste on noussut entisestään. Optimistisen tulkinnan mukaan työmarkkinoille tuleva uusi työvoima olisi vain hetkellisesti työttömänä ennen työpaikan löytymistä myöhemmin”, hän toteaa.

Lue seuraavaksi:

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin 55 400. Lukemassa oli kasvua 9 500 paikan verran jopa verrattuna viime vuoden valmiiksi korkeaan tasoon.

”Paikkoihin ole enää helppo löytää tekijöitä maan rajojen sisäpuolelta, ainakaan ilman painavia uusia politiikkatoimia”, Appelqvist arvioi.

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen huomauttaa Twitterissä, että 15–64-vuotiaiden työvoimaosuus on jo ” iskuetäisyydellä OECD-maiden mitalisijoista”.

”Työllisyys oli mukavassa vireessä joulukuussa, ja erityisen myönteistä on, että työmarkkinoille osallistuu nyt ennätyksellisen paljon ihmisiä”, Heiskanen arvioi.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman pohtii, pitäiskö Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin alkaa keskustella 15-74-vuotiaiden työllisyydestä. Hän muistuttaa, että yhä useampi tekee töitä pitkään sen jälkeen että on täyttänyt 64.

Lue lisää: