Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti varoittaa Siuomen talouden pitkan aikavälin kasvunäkymien olevan vaimeat. Sekä Mäki-Fränti että Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kiinnittävät erityistä huomiota työmarkkinoihin ja työn tuottavuuteen. Säästöpankkiryhmän Timo Vesala puolestaan varoittaa myös Yhdysvaltojen protektionistisesta kauppapolitiikasta.

Suomen Pankin keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden perusteella Suomen talouskasvu jää seuraavan kahden vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5 prosentin tuntumaan.

–Kasvu on selvästi hitaampaa kuin lähes 3 prosentin keskimääräinen talouskasvu finanssikriisiä edeltäneen 20 vuoden aikana, Petri Mäki-Fränti huomauttaa blogissaan.

Hän korostaa samalla, että julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Mäki-Fräntin mukaan on ilmeistä, että työvoiman määrän kasvu ei enää tue Suomen talouskasvua kuten menneinä vuosikymmeninä.

–Työpanoksen määrän arvioidaan vähenevän lähes 1,5 prosenttia vuosien 2026–2040 aikana. Pelkästään työikäisen väestön määrä supistuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vajaalla 30 000 hengellä vuosien 2026–2040 aikana. Lisäksi keskimääräinen työaika työllistä kohti on laskenut trendinomaisesti jo pitkään, eikä kehitykseen odoteta nopeaa käännettä. Varsinkin osa-aikaisten töiden odotetaan edelleen yleistyvän sitä mukaa kun osallistumisaste kasvaa ja uudenlaisia ryhmiä tulee työmarkkinoille, hän sanoo.

Heidi Schauman puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että työnantajien on jo nyt vaikea löytää oikeat taidot omaavia henkilöitä. Toisaalta monet työnhakijat ovat Schaumanin mukaan siinä tilanteessa, että heidän osaamiselleen ei ole kysyntää.

–Haasteemme on työnhaluisten henkilöiden yhteensovittaminen töitä tarjoavien kanssa. Tämä ei ole mikään helppo palapeli – joissakin määrin varmasti mahdoton – tässä laajassa maassa, jossa rakenteellinen muutos on suuri, ja jossa tarvittu osaaminen osittain on erilaista kuin aikaisemmin, hän toteaa omassa blogissaan.

Schauman korostaa, että kulunut vuosi on ollut loistava työllistymisen näkökulmasta: työllisiä on 100 000 enemmän kuin vuosi sitten.

–Samalla näemme työllisyysasteen nousseen 71,8 prosenttiin. Hivomme hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitetta! Olemme juuri päässeet osatavoitteeseemme matkallamme kohti pohjoismaisen työllisyysasteen saavuttamista, hän kommentoi.

Työttömyyden ja työllisyyden lisäksi on Schaumanin mukaan kuitenkin tarkasteltava työmarkkinavirtoja mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Virroilla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset siirtyvät työttömyyden, työllisyyden ja työmarkkinan ulkopuolella olemisen välillä.

–Miltä nämä virrat sitten näyttävät? Tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä siirtyy pois työttömyydestä kuukausittain, kun taas alle 40 000 henkilöä jäävät työttömiksi. Vuositasolla noin 540 000 henkilöä ovat jääneet työttömiksi, ja 620 000 henkilöä on siirtynyt työttömyydestä. Virrat ovat siis erittäin suuria työttömien määrään verrattuna, ja alleviivaa sen, että työttömyys ei ainoastaan koostu staattisesta massasta, vaan on yhdistelmä suurista virroista ja vaikeammin liikkuvasta osasta – työttömyyden kovasta ytimestä, eli pitkäaikaistyöttömistä.

Suomen Pankin Petri Mäki-Fränti huomauttaa, että Suomen talouskasvu riippuu tulevina vuosina lähes täysin työn tuottavuuskehityksestä.

–Tuottavuuskasvun kannalta tärkeä kysymys on, missä määrin talouden digitalisaatio kasvattaa työn tuottavuutta varsinkin palvelutuotannossa. Kaikista tähän saakka nähdyistä informaatioteknologian edistysaskelista huolimatta kehittyneiden maiden kokonaistuottavuuden kasvu on pysynyt vaimeana 1980-luvun jälkeen. Suomen Pankin kasvuprojektiossa on tässä kohden kuljettu kultaista keskitietä. Kokonaistuottavuuden odotetaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana kasvavan, mutta maltillisesti eli noin prosentin vuodessa, hän ennakoi.

Mäki-Fräntin mukaan työn tuottavuuskasvu on perinteisesti ollut nopeinta tehdasteollisuudessa, mutta työllisten määrä Suomen tehdasteollisuudessa väheni noin 100 000 hengellä vuosina 2008 – 2017. Samalla uusia työpaikkoja on viime vuosina syntynyt varsinkin terveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin.

–Terveys- ja sosiaalipalvelut kasvattavat kansalaisten hyvinvointia siinä missä vientiteollisuuskin. Julkisten palveluiden järjestäminen sitoo kuitenkin työvoimaa, mikä heikentää työvoiman saatavuutta niillä toimialoilla, joissa tuottavuuden kasvu on nopeaa, hän kommentoi.

Työpanosta voidaan Mäki-Fräntin mukaan julkisella sektorillakin korvata työn tuottavuutta kasvattavilla toimenpiteillä, joista hän mainitsee esimerkkinä sote-uudistuksen.

–Tämä on kuitenkin haastava tehtävä. Tilastojen mukaan julkisen sektorin kokonaistuottavuus esimerkiksi vuosina 1997–2017 polki paikallaan tai joinakin vuosina jopa laski, hän huomauttaa.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala toteaa, että alkuvuoden kehitys on ollut ”tahmeanpuoleista” koko Euroopassa.

–Kasvun hidastumisen juuret ovat sinänsä varsin tyypillisissä korkeasuhdanteen ilmiöissä. Odotus nousevista koroista, osaavan työvoiman saatavuusongelmat sekä muut kapasiteettirajoitteet luovat kitkaa talouden rattaisiin. Nämä seikat ovat olleet jo pitkään tiedossa ja niiden on ajateltu jonkin verran hidastavan kasvua. Tähän saakka noususuhdanteen on kuitenkin uskottu pysyvän suhteellisen vahvassa iskussa vielä ainakin parin vuoden ajan. Valitettavasti kuluva vuosi on kerännyt kansainvälisen talouden areenalle uusia riskitekijöitä, jotka voivat sysätä kasvun odotettua selvempään laskuun, hän kirjoittaa blogissaan.

Vesala mainitsee myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin protektionistisen kauppapolitiikan.

–Raaka-aineille ja välituotteille asetetut tullit iskevät tuotannon arvoketjuihin, jolloin näennäisen pistemäinen ongelma kertaantuu laaja-alaiseksi häiriötekijäksi. Epävarmuus siitä, kuinka pahaksi kauppapolitiinen selkkaus vielä äityykään ilmeisesti lykkää jo firmojen investointipäätöksiä. Esimerkiksi Saksan ja Suomen teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kevään jälkeen osoittaneet hiipumisen merkkejä, hän sanoo.

Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien tietojen mukaan Suomen kausitasoitettu BKT laski kesäkuussa 0,3 prosenttia toukokuusta. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna se kasvoi kolme prosenttia.