Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattu suunnitelma eläkeläisten tuloerojen tasaamisesta on vastoin työeläkejärjestelmän periaatteita, katsoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämä- ja eläkeasioiden johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää kolmikantaisen selvityksen siitä, ”miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa”. Tämän selvityksen osana tutkitaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Jälkimmäinen on suora viittaus hallituksen muodostajan Antti Rinteen (sd) niin sanottuun vappusataseen eli vaalilupaukseen pienten eläkkeiden nostosta.

Rantahalvari huomautti sosiaalisessa mediassa, että työeläkejärjestelmän ”sisällä” ja työeläkemaksuja nostamatta tapahtuva muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että pieniä eläkkeitä nostettaisiin suurien eläkkeiden kustannuksella.

”Meinaako hallitus ihan oikeasti, että pienituloisten työeläkkeitä voitaisiin nostaa leikkaamalla keski- ja suurituloisten työeläkkeitä? Työeläkejärjestelmää ei ole tehty tuloerojen tasoittajaksi. Työeläke on ja sen pitää olla jatkossakin ansioonsuhteutettu”, Rantahalvari kirjoitti Twitterissä.

Hän sanoo Uudelle Suomelle, että mitään muutakaan kirjaus ei hänen ymmärryksensä mukaan voi tarkoittaa.

”Mistä muualta on rahaa saatavissa pienempiin eläkkeisiin kuin leikkaamalla suuremmista eläkkeistä? Itse en tiedä mitään muuta tapaa, miten eläkejärjestelmän sisällä voitaisiin päätyä tähän, jos reunaehtona on hallitusohjelman mukaan, että eläkemaksut eivät saa nousta”, Rantahalvari sanoo Uudelle Suomelle.

”Ei eläkejärjestelmässä ole mitään rahasäkkiä tai tulonlähdettä, josta voitaisiin kaivaa rahaa pienten eläkkeiden korottamiseen – ilman että se vaikuttaa joko vakuutusmaksuja nostavasti tai niin, että muihin eläkkeisiin koskettaisiin.”

Senioriliikkeen johtajana eläkeläisten asiaa ajanut sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen viittaa samaan hallitusohjelman kirjaukseen blogissaan . Hänen mukaansa rahoitus pienten eläkkeiden parantamiseen vappusatasella voitaisiin saada eläkerahastojen kasvusta ”nipistämällä”.

”Jos kaikkien alle 1400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkkeitä kohennetaan ’vappusatasella’, se maksaa 700 miljoonaa euroa. Tämä raha saadaan sieltä, mistä se pitääkin, eli nipistetään eläkerahastojen kasvua”, Kiljunen kirjoittaa.

Hänen mukaansa uudistus olisi ”solidaarinen tasoittaen tuloeroja, mihin hallitusohjelma juuri tähtää”.

EK:n mukaan rahastoista ei voida nipistää, koska ne ovat jo käytössä.

Työeläkejärjestelmä ei ole tuloerojen tasausta varten

Rantahalvarin mukaan EK ei pidä ”ollenkaan järkevänä ideana, että työeläkejärjestelmään tuotaisiin elementtejä, joilla tasataan tuloeroja”.

”Eläkejärjestelmä ei ole olemassa sitä varten. Eläketurvan tarkoitus on säilyttää kohtuullisena [työelämässä] saavutetut kulutusmahdollisuudet, mikä tarkoittaa sitä, että suurituloisen pitää saada tuloihinsa suhteutettu vanhuuseläke aikanaan. Taas jos on pienituloisempi, tottunut pienempiin kulutusmahdollisuuksiin, silloin työeläke kuuluu olla niihin tuloihin suhteutettu. Se, että eläkejärjestelmässä alettaisiin suurituloisilta ottamaan ja antamaan pienituloisille, on vastoin työeläkejärjestelmän periaatteita”, Rantahalvari sanoo.

”Tämä on työeläkejärjestelmälle vieras ajatus.”

Rantahalvarin mukaan työeläkejärjestelmä on väärä väline, jos eläkeläisten tuloeroja halutaan tasata.

”Yhteiskunnalla on muita keinoja, joita jo käytetään, kuten verotus ja eräät tulosidonnaiset etuudet. Eläkejärjestelmää ei tule sotkea tuloerojen kaventamiseen.”

Rantahalvarin mukaan hallitusohjelman kirjaus tuli EK:lle yllätyksenä. Hallitusohjelman mukaan asiaa kuitenkin selvitetään kolmikantaisesti, ja EK toivoo pääsevänsä mukaan selvitystyöhön.

LUE LISÄÄ:

Antti Rinne julisti: ”Se on 50 euroa puhtaana käteen”

Antti Rinteen vappusatanen kuihtui – 700 miljoonan euron lupaus muuttui Rinteen-Sipilän-malliksi?