Eläkekapinallisena tunnettu sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen hämmästelee hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kantoja eläkkeisiin. Vihreät nuoret haluaisi leikata työeläkkeitä ja samaa on väläytetty myös keskustanuorten riveistä.

Nuorisojärjestöjen kannat nousivat näkyvästi esiin Ylen pääuutisissa perjantaina. Ylen mukaan myös demarinuoret olisivat valmiita selvittämään eläkkeiden leikkauksia.

Tiukin kanta asiaan näyttää kuitenkin olevan vihreissä nuorissa.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen totesi Ylelle, että eläkkeet pitäisi tulkita pikemminkin tämän hetken sosiaaliturvaksi, joka ei ole palkan jatke. Toinen puheenjohtaja Sameli Sivonen katsoo, että työeläkkeen kustannuksia pitäisi radikaalisti pienentää, jotta järjestelmä olisi reilu tuleville sukupolville.

Molemmat painottavat, että vihreät nuoret haluaisivat pienentää suuria työeläkkeitä, kun taas pieniä eläkkeitä olisi hyvä korottaa.

Vihreät nuoret ehdottavat, että työeläkkeen indeksikorotusten jäädyttämisellä voitaisiin lisätä eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä lyhyellä aikavälillä. Vastakaikua nuorisojärjestö saa etenkin Elinkeinoelämän keskusliitosta, jossa kuitenkin tiedostetaan, että ansaittua eläkeoikeutta koskee omaisuudensuoja.

LUE LISÄÄ: EK:ssa heräsi ihmetys Rinteen hallituksen suunnitelmasta: ”Työeläkejärjestelmälle vieras ajatus – ei ole mitään rahasäkkiä”

Senioriliikettä johtava Kiljunen on päinvastoin ajanut työeläkkeiden korottamista. Senioriliikkeen edellinen kansalaisaloite eläkkeiden taitetun indeksin poistamiseksi keräsi 84 000 allekirjoitusta, mutta jäi ilman puolueiden kannatusta eduskunnassa.

Taitettu indeksi tarkoittaa, että työeläkkeiden korotuksiin vaikuttaa hintojen ja palkkojen nousu. Kuluttajaindeksin osuus on 80 prosenttia ja ansiotasoindeksin osuus 20 prosenttia.

Senioriliike teki uuden aloitteen, joissa vaatimuksia lievennettiin ja tavoitteena oli korvata taitettu indeksi puoliväli-indeksillä, jossa korotukset seuraisivat puoliksi palkkoja ja puoliksi yleistä hintatasoa.

LUE MYÖS: Eläketurvakeskus hermostui Kimmo Kiljuseen – ”Täydellisen piittaamaton”

Uusi aloite ehti kerätä 23 401 allekirjoitusta, kunnes keruuaika päättyi eduskuntavaalien liepeillä 22. huhtikuuta. Aloite ei siis etene eduskuntaan, koska vaadittu 50 000 allekirjoitusta jäi täyttymättä.

Kiljunen kuitenkin nousi vaaleissa takaisin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

”Vihreät nuoret ottaisivat eläkeläisten rahat omaan pussiinsa”, Kiljunen otsikoi Puheenvuoron bloginsa.

Hän huomauttaa, että vanhemmat polvet kunnioittavat sukupolvien ylitse ulottuvaa yhteisvastuuta.

”Nykyiset eläkeläiset ovat aikoinaan maksaneet nurisematta lastensa, mukaan lukien nykyisten vihreiden nuorten, hoivan ja koulutuksen sekä omien vanhempiensa eläkkeet. Yli sukupolvien kulloisetkin työssäkäyvät ovat aina maksaneet silloisten vanhusten hoivan ja eläketurvan. Ensimmäisen kerran meillä on nyt nuorisojärjestöihmisiä, jotka eivät olisi tähän valmiita”, Kiljunen kirjoittaa.

”Mikä suomalaisiin nuorisojärjestöihin on mennyt? Silmää räpäyttämättä esiinnytään häkellyttävän kylmästi, eivätkä faktatkaan ole hallinnassa.”

LUE MYÖS: Sanaharkka suomalaisten eläkkeistä: ”Eikö Soininvaara tiedä?”

Kiljusen mukaan työeläke on myöhennettyä palkkaa.

”Taitetun indeksin vuoksi eläkkeensaajat ovat kuitenkin ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso lakisääteisesti laskee. Kahdessakymmenessä vuodessa eläkkeensaaja on menettänyt kolmanneksen eläketurvastaan. Haluavatko vihreät nuoret vielä jyrkentää eläkkeensaajien köyhtymistä? Ja tämä siksi, että heille itselleen olisi enemmän rahaa jaossa.”

Taitettu indeksi otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa vuoden 1996 alusta. Kiljusen mielestä sen tehtävä oli ”suurten ikäluokkien pelossa kiihdyttää eläkerahastojen kasvua ja hillitä eläkemenoa”. Nuorten pitäisi Kiljusen mukaan tukea eläkkeiden nostoa, koska heidän eläketurvansa kannalta tärkeintä olisi työllistyä. Kiljusen mukaan eläkerahastoja pitäisi käyttää aktiivisemmin eläkkeisiin.

”Sukupolvien välistä reiluutta olisi, että nykyiset eläkeläiset voisivat köyhtymisen sijasta säilyttää ansaitun tulotasonsa. Varat siihen ovat olemassa, heidän omat eläkesäästönsä.”

Eläketurvakeskus kertoo sivuillaan, että työeläkejärjestelmän eläkevarat pienenivät viime vuoden aikana 6,1 miljardilla eurolla. Vuoden lopussa ne olivat 196,2 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän menot ovat ylittäneet useana vuonna peräkkäin tulojen määrän.

Veronmaksajien noin vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan työeläkettä saavien ostovoima on kasvanut 2000-luvulla, koska työeläkkeet ovat nousseet nopeammin kuin hinnat ja tuloverotus on keventynyt. Ostovoima on kuitenkin laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset.

Selvityksen tekijä, Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen totesi vuosi sitten, ettei eläkkeiden ostovoimakehitys ollut viime hallituskaudella kaksista.

”Aiemmin 2000-luvun aikana toteutetut veronkevennykset ovat kuitenkin olleet eläkkeensaajan ostovoiman kannalta huomattavasti merkittävämpiä”, Kalluinen sanoi tiedotteessa.

LUE MYÖS:

Riita suomalaisten eläkkeistä: ”Haluavat viedä ansaitun leivän eläkeläisen pöydästä”

TE: Tämä jäi kertomatta kansanedustajilta – rooli mahtisuvun holding-yhtiössä, toinen tienasi surullisenkuuluisalla ”fiaskolla”

Suomalaisedustaja tuomitsee Venäjän lausunnon Euroopan neuvostosta: ”Siirtää keskustelun voimapolitiikan alueelle”

Nosti esiin ”Suomen häpeätahran” – ”Hurmioitunut yleisö hurrasi”

1550 €/kk sijasta eläkettä 2170 €/kk? – Pelko heräsi opiskelijoiden keskuudessa

Opiskelijoille lyötiin luvut eteen: ”Leipäjonojen asiakkaista 40% on eläkeläisiä”

Tunteet kuumenivat – Opiskelijat vastaavat leipäjonoväitteeseen: ”Iso osa Kelan piirissä”

70 000 nimeä, faktat ”käännetty päälaelleen” – Painava tyrmäys eläkelaskelmien tekijältä