Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta ottaa kantaa vakuutuslääkäreistä parhaillaan käytävään keskusteluun toteamalla, että eläkeyhtiöt eivät hyödy kielteisistä päätöksistä taloudellisesti.

– Työeläkeyhtiö ei tavoittele voittoa. Työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään vain siitä syystä, että hakija ei täytä laissa asetettuja työkyvyttömyyden edellytyksiä, Kivihuhta kirjoittaa blogissaan.

Eduskuntaan on tulossa kansalaisaloite siitä, että vakuutuslääkärin pitäisi todistaa vääräksi hoitavan lääkärin johtopäätös. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) on kertonut perustavansa neuvottelukunnan tarkastelemaan vakuutuslääkärijärjestelmää.

Kivihuhta kertoo tulleensa aikoinaan työeläkealalle juuri työkyvyttömyyeläkkeiden ratkaisutoimintaan.

– Ensimmäinen kysymys, johon sain perehtyä, oli tämä: kuinka te näkemättä potilasta voitte hylätä hänen eläkehakemuksensa? Olen vuosikymmenten ajan kohdannut yksittäisen ihmisen hämmennyksen ja vihaisuudenkin juuri tämän kysymyksen kanssa, ja ymmärrän hyvin, miksi asia ihmetyttää. Kysymys ei siis ole uusi, ja vastauksetkin ovat toistuneet jo vuosikymmeniä, hän kommentoi.

Kivihuhdan mukaan vakuutuslääkärijärjetelmään on vuosien mittaan tehty parannuksia.

­–Kielteisten päätösten perusteluihin on pyritty kiinnittämään huomiota, jotta eläkkeen hakija ymmärtäisi paremmin, miksi hakemusta ei ole hyväksytty. Varmasti kehittämistarvetta on edelleen. Olisi hyvä esimerkiksi pohtia, miten vakuutuslääketiede saadaan liitettyä nykyistä paremmin osaksi lääkäreiden koulutusta. Tosiasia kuitenkin on, että jossain pitää yhtenäisten kriteerien mukaan ratkaista, voidaanko työkyvyttömyyseläke myöntää vai ei. Tämä tehdään eläkelaitoksissa, jotka varmistavat, että ihmisiä tässä tärkeässä asiassa kohdellaan samanvertaisesti, hän sanoo.

Vaihtoehdoksi sille, että eläkehakemus ratkaistaan eläkelaitoksissa asiakirjojen perusteella, voisi Kivihuhdan mukaan esittää lähtemistä toiselle tielle, jossa eläkeyhtiöt tutkisivat jokaisen potilaan uudestaan.

–Pelkkä potilaan näkeminen ei paljon auta: työkyky on monimutkainen juttu, eivätkä kaikki sairaudet selviä ensi vilkaisulla, vaan tarvitaan monipuolisia tutkimuksia. Nyt niitä tehdään sairauden tutkimisen ja hoidon yhteydessä terveydenhuollossa jo ennen kuin eläkettä haetaan, hän huomauttaa.

Esimerkiksi Ilmarisessakin tällainen uudelleentutkiminen voisi Kivihuhdan mukaan tarkoittaa jopa paria kymmentä tuhatta potilasta vuodessa.

–Aikaa kuluisi, samat tutkimukset tehtäisiin ihmisille moneen kertaan ja tulokset tuskin paljon muuttuisivat.

Hän toteaa, että se, että työkyvystä tai työkyvyttömyydestä voidaan päättää asiakirjojen perusteella, ei kerro epäluottamuksesta.

–Se kertoo luottamuksesta suomalaiseen terveydenhoitoon ja lääkärikunnan hyvään osaamiseen.

Lue lisää:

Kumottu laki kansalaisaloitteessa, miten käy käsittelyn? – Ministeriö: Vakuutuslääkärialoite tarkistettu ja hyväksytty

”Sain korvausta 47,60€” – Työkyvytön Petri kertoi tarinansa Ylellä, kansanedustaja vaatii loppua ”vakuutuslääkärien mielivallalle”

Kirjallinen kysymys vakuutuslääkäreistä - ”Kyse on tietenkin rahasta”