Suomen veropolitiikka on mennyt 10 viime vuoden aikana huonompaan suuntaan, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari.

–Se on muuttunut tempoilevaksi ja epäjohdonmukaiseksi, Kari sanoi uuden tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään keskiviikkona.

–Veropäätösten vaikutusten arviot tulevat usein vasta linjauksen jälkeen, hän toteaa.

Hyvän veropolitiikan periaatteet –raportissa tarkastellaan Suomen verojärjestelmää useasta eri näkökulmasta.

–Suomen verojärjestelmä on vanhanaikainen ja siinä on paljon parantamisen varaa, VATT linjaa.

Raportin mukaan julkisessa keskustelussa pidetään tärkeänä, että myös yritykset kantavat osuutensa julkisten palveluiden rahoittamisessa. Asia ei kuitenkaan ole Karin mukaan niin yksinkertainen.

–Verot siirtyvät kuitenkin aina kotitalouksien maksettaviksi riippumatta siitä kuka veron on tilittänyt, Kari sanoo.

–Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteisöveron kantavat nykyoloissa pitkälti työntekijät, hän lisää.

Ongelma asumisessa: verotus vaikuttaa valintoihin

VATT ehdottaa luopumista asuntojen varainsiirtoverosta.

Tutkimuslaitoksen mukaan nykyinen asumiseen kohdistuva verotus ohjaa valitsemaan omistusasumisen vuokra-asumisen sijaan ja vähentää halukkuutta asunnon vaihtamiseen.

–Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset asuvat erilaisissa asunnoissa ja eri sijainneissa, kuin missä heidän kannattaisi, Kari sanoo.

Hänen mukaansa ei ole mitään tieteellistä todistusta siitä, että ihmisiä pitäisi kannustaa omistusasumiseen.

–Silti Suomessa asunnon ostamiseen kannustetaan, hän ihmettelee.

Kiistelty ruuan hintaa nostava ehdotus: ”Hyvä”

Valtiovarainministeriön kiistelty ehdotus arvonlisäverokannan yhtenäistämisestä olisi VATT:n mukaan hyvä suunnitelma.

–Arvonlisävero on hyvä veromuoto, koska se toimii neutraalisti kotitalouksien ja yritysten kulutusvalinnoissa, Kari kertoo.

Uudistus nostaisi esimerkiksi ruuan hintaa noin 8-12 prosenttia.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen tyrmäsi verouudistuksen maanantaina. Hän uskoo, että se johtaisi halvempien eli epäterveellisempien ja ulkomaisten ruokien kulutuksen lisääntymiseen.

–Arvonlisäveron nosto rankaisisi kotimaista tuotantoa ja sitä kautta kotimaista työvoimaa, Juutinen sanoi Uudelle Suomelle.

Lisäksi epäterveellisen ruuan suosiminen näkyisi kansalaisten terveydessä.

VATT on eri mieltä.

–En näe tätä kehityskulkua ilmeiseksi, Kari kommentoi Juutisen argumentteja.

Myöskään VTT:n tutkija Tuomas Kosonen ei näe, että uudistus muuttaisi ihmisten ostokäyttäytymistä.

–Ei ole varmaa tietoa tai empiiristä näyttöä siitä, että kuluttajat reagoisivat näin, Kosonen sanoo.

Mitä Suomi voi tehdä veroparatiiseille? ”Elämme siirtymävaihetta”

Ongelmia Suomelle aiheuttaa Karin mukaan yhteisövero, joka kannustaa yrityksiä siirtämään varojaan niin sanottuihin veroparatiiseihin.

Kansainvälisten konsernien verotus perustuu niin sanotulle lähdemaaperiaatteelle, jonka mukaan yhteisövero maksetaan lähtökohtaisesti siihen maahan, jossa voitto on syntynyt.

–Lähdemaaperiaatteen globaali soveltaminen kannustaa yrityksiä siirtämään varojaan ja toimintaansa kevyen verotuksen maihin ja valtioita alentamaan yhteisöverokantojaan, Kari sanoo.

–Se on karusti sanottu, mutta se on fakta, että tämä kansainvälinen veromalli ei ole ollenkaan suunniteltu globaaliin toimintaympäristöön, hän lisää.

Monet maat ovat tajunneet, että niiden kannattaa pitää verotuksensa taso alhaalla. Tämä aiheuttaa ongelmia korkeamman verotuksen maille.

Karin mukaan korkean verotuksen maiden yhteisöverotus on laskenut jo 15 vuoden ajan.

–Jollei kansainvälisessä verokoordinaatiossa löydetä korvaavaa periaatetta, kannusteet voivat johtaa jopa yhteisöverokantojen häviämiseen, hän sanoo.

Nyt mailla on Karin mukaan edessä korvaavien verotulojen etsiminen.

–Nyt on käynnissä siirtymävaihe. 20 vuoden jatkuva liukuma on näkyvissä tilastoista, hän sanoo.

Suomen pitäisi Karin mielestä nyt kehittää joku strategia yhteisöveron muutokseen sopeutumiseksi.

–Kansainvälisessä järjestelmässä on nyt voimakkaat kannustimet ajaa yhteisöveroja alas, hän sanoo.

Ratkaisuja Suomen tilanteessa voisivat Karin mukaan olla veropohjan laajentaminen, verovähennysten rajoittaminen ja uusien asioiden tuominen tuodaan verotuksen piiriin muita asioita.

Yksi vaihtoehto olisi tuoda yhteisöveroa lähemmäs muiden maiden kehitystä.

–Elämme huonossa tilanteessa. Yhtään täysin toimivaa ratkaisuehdotusta ei ole olemassa, hän sanoo.

Pääkandidaatti ratkaisuksi voisi hänen mielestään olla yhteisöveron laskeminen.

–Verokantoja voitaisiin koordinoida muiden maiden kanssa eli maat sitoutuisi soveltamaan yhteisesti sovittuja yhteisöverokantoja, Kari sanoo.

Hän myöntää, että se kuulostaa mahdottomalta, eikä asiaa ole ehdotettu 1990-luvun jälkeen.

–Se olisi kuitenkin mahdollinen ja hyvä vaihtoehto. Se vähentäisi verosuunnittelua, Kari toteaa.