Kokoomuksen mielestä sdp:n työllisyystavoite on liian löysä. Maanantaina myöhään iltaan neuvotelleet puolueet jatkoivat neuvotteluja vielä tiistaina aamupäivällä. Työllisyyskysymyksen lisäksi näkemyseroja löytyy taloudessa niin verotuksen kuin finanssipolitiikan linjoista. Erot ilmenevät puolueiden vastauksissa hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd) kysymyksiin ja taustakeskusteluissa vaikuttajien kanssa.

Kokoomuksen näkökulmasta talouskysymykset ovat merkittäviä kynnyskysymyksiä.

”Emme ole valmiita luopumaan talous-, työllisyys-, ja veropolitiikan linjastamme. Eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa olen käynyt tästä keskustelut. Emme pysty muunlaiseen hallituspolitiikkaan”, Orpo selvitti kokoomuksen neuvotteluasemia Iltalehdelle viikko sitten.

Sdp kutsui aiemmin suurten puolueiden puoluesihteerit käymään keskustelua talouspolitiikan linjoista, mutta tuli hieman yllätetyksi, kun kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesosen sijaan ovista asteli sisään kärkkäänä talouskeskustelijana tunnettu ja omanlaistansa linjaa vetävä kansanedustaja Elina Lepomäki.

Lepomäen mukaantulo sai sdp:n kummastelemaan, missä kokoomuksen talouspoliittinen linja kulkee.

LUE MYÖS: Antti Rinne: ”Monet asiat aukesivat” Petteri Orpon kanssa – Paljastaa hallitusneuvottelujen puolueet keskiviikkona kello 11.30

Työllisyys

Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet ilmoittivat, että Suomessa työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin ja mielellään vielä sen ylikin.

Sdp:n omissa vastauksissa Rinteen kysymyksiin demarit ”edellyttävät, että työllisyysaste nousee selvästi yli 75 prosentin 2020-luvun aikana”.

Kokoomuksessa kirjausta pidetään liian löysänä. Kokoomuslaisten mukaan tavoite, joka on kirjattu pidemmälle ajalle kuin hallituskaudelle eli vuosiksi 2019–2023, ei ole mikään oikea tavoite. Siksi se linjaa omissa vastauksissaan Rinteelle, että ”kokoomuksen keskeinen tavoite hallituskaudella on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin”.

Vaikka kirjausten erot vaikuttavat pieniltä, löytyy tavoitteista suuri merkitysero. Sdp:lle riittäisi, että työllisyyden kasvu jatkuisi ja kasvu-uran eteen tehtäisiin politiikkaa, mutta työllisyysasteen ei tarvitsisi saavuttaa 75 prosenttia vielä Rinteen hallituksen aikana. Liian kireän tavoitteen pelätään synnyttävän sellaisia työsuhteita ja töitä, jotka eivät työväenliikkeen poliittisen siivelle sovi, kuten saksalaisen esimerkin minijobs-työt.

Kokoomus haluaa työllisyyden vahvemmalle kasvu-uralle kuin sdp. Jos tulevalla vaalikaudella työllisyysasteen pitää saavuttaa 75 prosenttia, seuraavalla vaalikaudella 2023–2027, työllisyys pitäisi nostaa 80 prosenttiin.

”Työllisyysasteen nostaminen on ainoa kestävä keino rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut”, kokoomus perustelee.

”Työllisyyden kehityksen arvioinnissa on työllisyysasteen ohella tärkeä hyödyntää myös muita mittareita, kuten tehtyjen työtuntien määrää ja työsuhteiden tyyppiä ja niiden laatu”, sdp korostaa.

Sdp:n mukaan talouskasvun ajurina toimii ennen muuta osaamiseen ja innovaatioihin perustuva tuottavuuden kasvu.

”Vakaa talous- ja työllisyyskehitys edellyttää talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiota ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä hallituksen ja työelämäosapuolten välillä”, puolue linjaa.

Verot

Veropolitiikassa kokoomus tavoittelee painopisteen siirtämistä työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin. Kynnyskysymykseksi se on Rinteelle antamissaan vastauksissa linjannut työ- ja eläketulon verotuksen keventämisen ”kaikissa tuloluokissa”. Se tarkoittaa myös suurituloisten verotuksen alentamista, vaikka kokoomus korostaakin, että veroalennusten painopiste on kohdistettava nyt keskituloisiin.

Sdp:lle ansiotuloverotuksen laskeminen ei ole ensisijainen tavoite, vaan ehdollinen tavoite. Palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten veroja se laskisi ”mahdollisuuksien mukaan”. Nämä mahdolliset alennukset puolue kohdistaisi pieni- ja keskituloisille.

Suurituloisten verotusta sdp ei laskisi, vaan päinvastoin puolue korostaa, että ”veroja kohdistetaan maksukykyisimpiin säilyttämällä suurituloisimpien solidaarisuusvero ja kiristämällä suurten perintöjen sekä lahjojen verotusta veropohjaa tiivistäen”.

Kokoomusta hirvittivät jo vaalien aikaan Antti Rinteen linjaukset listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisesta.

Sdp on vero-ohjelmassaan esittänyt listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä siten, että huojennetun osinkoveron raja laskettaisiin kahdeksasta neljään prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Rinteen mukaan se tuottaisi valtiolle 250 miljoonan euron lisätulot. Mallia on haettu valtiovarainministeriön asettaman työryhmän raportista.

Vaalikeskustelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi panneensa sen ”silppuriin saman tien, koska se olisi lisännyt yritysten verotusta”. Nyt Rinteelle antamissaan kynnyskysymyksissä kokoomus vaatii, että ”yrittämisen verotusta ei tule kiristää”.

LUE MYÖS: Rinteen ja Orpon väittely kuumeni: ”Sä olet Petteri nyt väärässä” – ”Panin sen silppuriin saman tien”

Samalla tavalla kokoomuksessa on suhtauduttu epäluuloisesti sdp:n ajamaan lähdeveroon. Sdp korostaa, että vero kohdentuisi ennen muuta ”verosta vapautettujen yhteisöjen, kuten ulkomaisten rahastojen Suomesta saamiin osinkotuloihin”. Kokoomuksesta korostetaan, että Suomen solmimat kansainväliset verosopimukset käytännössä vapauttaisi monet rahastot verosta ja puolueen arvioissa se kohdistuisi ennen muuta suomalaisiin säätiöihin ja eläkerahastoihin.

Sdp:stä on kerrottu, että verosopimukset on jo huomioitu puolueen esittämissä laskelmissa ja se vaatii näiden ”vanhentuneiden verosopimusten” uudistamista.

LUE MYÖS: Suomen verosopimukset söisivät demareiden lähdeveroa – Sdp: Este huomioitu laskelmassa

Julkinen talous

Finanssipolitiikassa, eli valtion omien taloustavoitteiden suhteen, kokoomuksen ja sdp:n kannat ovat myös kaukana toisistaan.

Valtiovarainministeriö esitti ennen vaaleja omassa virkamiespuheenvuorossaan, että julkista taloutta tulisi sopeuttaa kahdella miljardilla eurolla, jotta julkinen talous saavuttaa 0,5 prosentin budjettiylijäämän vuonna 2023. Sopeutuksen painopisteen tulisi ministeriön mukaan olla leikkauksissa ja menokehityksen hillitsemisessä. Ministeriö ehdotti, että sopeutus tehtäisiin tasaisesti vuosittain 500 miljoonan euron tahdilla.

Viikko sitten pitämässään tiedotustilaisuudessa Rinne totesi, ettei hän näe sopeuttamista välttämättömänä, jos valtio kykenee tekemään sdp:n esittämiä tulevaisuusinvestointeja.

”Joo. Niillä investoinneilla tarkoitan nimenomaan sitä, että saadaan kestävää talouskasvua syntymään Suomessa tulevaisuudessakin. Se tarkoittaa koulutus-, infrastruktuuri-investointeja. Taitaa olla sillä tavalla, että meidän väyläverkkomme on aivan keskeisiä esteitä talouskasvulle pitkällä juoksulla”, Rinne esitti.

Kokoomus taas katsoo, että uuden hallituksen pitäisi pyrkiä ”kuntien ja valtion talouden rahoitusaseman tasapainottamiseen”. Molemmat ovat tällä hetkellä miinusmerkkisiä. Julkisen talouden rahoitusasemaa nostavat eri sosiaaliturva- ja eläkerahastot, joita kokoomus ei siis huomioi tavoitteessaan.

”Mikäli talouden keskeisissä tavoitteissa, mukaan lukien työllisyysasteen nostamisesta, ei edetä, tulee hallituksen tarvittaessa ryhtyä toimiin julkisen talouden rahoitusaseman tasapainon saavuttamiseksi menosopeutuksiin.”

LUE MYÖS:

Kokoomuspomo sanoo nyt suoraan: Hallitusohjelma voisi syntyä perussuomalaisten kanssa

Näkökulma: Antti Rinteen mitta täyttyi kokoomuksen uhosta – Petteri Orpolle verhoiltu kuittaus