Tällä viikolla alkanut EU-puheenjohtajuus tuo Suomeen kuusi ministerikokousta, joista ensimmäinen, kilpailukykyministereiden kokous, järjestetään tänään ja huomenna Helsingin Finlandia-talolla.

Kokousta emännöi elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) yhdessä työministeri Timo Harakan (sd) kanssa. Ministerit keskustelevat muun muassa EU:n teollisuuspolitiikasta ja kilpailukyvystä, tutkimuksesta ja innovaatioista.

LUE LISÄÄ: Kulmuni avasi EU-kokouksen Helsingissä – pöydällä 100 miljardin euron investoinnit

Parantaakseen kilpailukykyä EU on asettanut tavoitteeksi tutkimus- ja kehitysinvestointien nostamisen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2017 EU pääsi kahteen prosenttiin.

Tuore elinkeinoministeri korostaa talouskasvua tutkimus- ja kehitysinvestointien vauhdittajana.

”Tavoitteeseen pääsy vaatii toki julkisia vipuvarsia, mutta myös sitä, että talous menee eteenpäin. Nämä investoinnit ovat suuressa määrin firmojen laittamaa rahaa”, hän sanoo.

Suomessa Antti Rinteen (sd) hallitus on asettanut tavoitteeksi t&k-investointien nostamisen neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Osa t&k:hon suunnatuista lisävaroista kuuluu kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin.

Miten tavoitteeseen päästään, jos t&k-rahoitus on määräaikaista?

”Keskeisintä siinä varmastikin on, että talous kasvaa. Luomme parhaillaan polkua, miten päästään kohti sitä neljää prosenttia”, Kulmuni sanoo.

Kulmunin mukaan seuraava hallitus päättää sitten omalta osaltaan, miten t&k-rahoitus jatkuu.

Yksi puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä tehtävistä on sopia EU:n tulevista rahoituskehyksistä vuosille 2021–2027. Britannian lähtö jättää budjettiin ison aukon. Riittävätkö rahat tutkimukseen?

”Sitä varten kehyksistä neuvotellaan. Suomen tehtävä puheenjohtajakaudella on, että saamme kehyksen aikaiseksi”, Kulmuni sanoo.

Suurimman osan EU:n budjetista vievät tällä hetkellä maataloustuet ja rakennetuet. Voiko näistä tinkiä?

”Täytyy muistaa, että koheesiorahojakin käytetään erittäin kekseliäällä tavalla nimenomaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Ehkä on vähän väärää käsitystä siitä, mitä niillä tehdään. Niillä luodaan kasvua ja kilpailukykyä.”

Maataloustukiin Suomella on Kulmunin mukaan selkeä linja.

”Meille tärkeä kansallinen kysymys on ollut, että menestytään maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan osalta. Olemme Euroopan laidalla, harvaanasuttu, pitkä, pohjoinen maa”, hän sanoo.

Teollisuuspolitiikassa EU on nimennyt teollisia kärkihankkeita, joita se pyrkii edistämään. Strategisesti tärkeitä yhteisiä hankkeita ovat muun muassa älykäs liikenne, terveysteknologia, akkuteknologia, vetyteknologia, teollinen internet, kyberturvallisuus ja digitalisaatio.

Kulmunin sydäntä lähellä on etenkin vähähiilinen teknologia.

”Vähähiilisyys innostaa minua ihan valtavasti. Meillä ei kaikilta osin ole vielä skaalattavaa teknologiaa sen osalta. Uskon kuitenkin, että ratkaisut löytyvät ajan kuluessa.”

Kulmuni haluaa luoda ihmisille toivoa, että ilmastonmuutos pystytään pitämään aisoissa.

”Ihmiskunta on aina pystynyt ratkaisemaan ne kaikkein kimuranteimmatkin ongelmat. Pystymme hoitamaan myös tämän.”