Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo keskustan puheenjohtajaksi valitun Katri Kulmunin linjassa olevan paljon samaa keskustan entisen kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen linjausten kanssa.

”Kulmunin ohjelmallisessa linjassa on paljon samaa kuin siinä linjassa, jota Paavo Väyrynen viime vaalikaudella huonolla menestyksellä yritti pääministeri Sipilälle myydä. Vaikka Paavolla ei henkilönä enää ollut sijaa keskustan politiikassa, hänen edustamallaan poliittisella linjalla on keskustassa vahva kannatus. Sen linjan pohjalta Kulmuni nyt rakentaa keskustalle omintakeista identiteettiä, jossa puolueella on selviä eroja niin oikeistoon kuin vasemmistoon. Häkellyttävän vahvasti Kulmuni kuitenkin korosti punamultayhteistyön varaan rakentuvaa politiikkaa linjana, jolla myös heikoimmat otetaan huomioon”, Paloheimo kommentoi Facebookissa Kulmunin torstaina pitämän linjapuheen jälkeen.

LUE MYÖS: Katri Kulmuni: ”Jos ei ole oikeutta maassaoloon, ole hyvä ja poistu. Tämä on keskustan linja”

Paloheimon mukaan linjapuhe paalutti selkeän eron myös vasemmistopuolueiden suuntaan.

”Siinä korostettiin yrittäjien ja yritteliäisyyden asemaa paljon enemmän kuin vasemmistopuolueiden retoriikassa, ja työmarkkinakysymyksissä Kulmunin yrittäjyyttä korostavaan linjaan yhdistyy toive paikallisen sopimisen lisäämisestä”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Katri Kulmuni teki pesäeron Juha Sipilään ja hakeutui asemiin Jussi Halla-ahoa vastaan

Kannatustaan lisäämään pyrkivän keskustan suuri haaste liittyy Paloheimon mukaan puolueen kannatuksen alueelliseen eriytymiseen. Puolue on tähän mennessä saanut vahvaa kannatusta vain Pohjois- ja Itä-Suomessa ja ennen muuta maaseudulla.

”Etelän taajamiin keskusta ei missään vaiheessa ole saanut vankkaa jalansijaa. Kun etelän taajamien asukasluku koko ajan lisääntyy samalla kun se keskustan kannatuksen ydinalueilla vähenee, Keskustan on vaikea enää nousta suureksi puolueeksi ellei se pysty palauttamaan äänestäjien luottamusta puolueeseen kannatuksensa ydinalueilla ja sen lisäksi hankkimaan uutta kannatuspohjaa etelän asutustaajamissa. Näiden kahden tavoitteet samanaikainen edistäminen voi olla vaikeata.”

Ylen viime viikolla julkistaman gallupin mukaan keskustan kannatus laski pääosin elokuussa tehdyssä mittauksessa yhdellä prosenttiyksiköllä 11,6 prosenttiin. Kevään eduskuntavaaleissa keskustan kannatus oli 13, 8 prosenttia ja se menetti puolueista suhteellisesti eniten ääniä. Tulos oli 7,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Heikki Paloheimo arvioi viime viikolla, että niillä teemoilla, joilla keskusta lisäisi kannatustaan etelän taajamissa, se todennäköisesti jättäisi maaseudulla selustansa auki perussuomalaisille.

”Keskusta on kannatuksensa alueellisen eriytymisen vanki aivan toisella tavalla kuin perussuomalaiset. Perussuomalaiset saa kannatusta maan eri osista tasaisemmin kuin mikään muu eduskuntapuolue. Vuoden 2019 vaaleissa keskusta kärsi maaseudulla isoja tappioita perussuomalaisille ja vaalien jälkeisissä mielipidemittauksissa kannatuksen valuminen perussuomalaisiin on jatkunut.”

LUE LISÄÄ: Tutkija: Keskusta jättämässä selustansa auki perussuomalaisille – ”Hankala tilanne”

Kulmuni syytti maanantaina Uuden Suomen haastattelussa perussuomalaisia pelkojen kylvämisestä.

LUE LISÄÄ: ”Perussuomalaiset ovat levittäneet pelkoa” – Keskusta-johtaja Katri Kulmuni aikoo tukkia vuodon Jussi Halla-ahon riveihin