Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen arvostelee kovin sanoin länsimaiden koronavirustoimia. Hänen mukaansa kaikissa länsimaissa herättiin koronaviruspandemiaan liian myöhään.

”Läntisessä maailmassa, Pohjois- ja Länsi-Euroopassa eritoten, kuitenkin uskottiin Maailman terveysjärjestö WHO:n varotuksista huolimatta, että epidemia ei ulotu tänne, eikä tule juurikaan vaikuttamaan meidän elämäämme”, hän kirjoittaa blogissaan.

Myös THL:n tiedotus aliarvioi Jantusen mukaan epidemian riskejä jatkuvasti ja systemaattisesti. Hän viittaa THL:n helmikuussa antamiin lausuntoihin, joiden mukaan ”Wuhanista lähtenyttä koronavirusta on paremmat mahdollisuudet torjua kuin 2000-luvun alun sars-epidemiaa” ja ”koronavirukseen sairastuneilla eurooppalaisilla on vähäinen riski kuolla tautiin”.

”Tiedotteiden sävy pysyi tyynnyttelevänä vielä läpi maaliskuun ensimmäisen viikon, kun epidemiatilanne Italian Lombardiassa jo kriisiytyi.”

Jantunen katsoo Suomen viivytelleen myös lentokenttien turvatoimien osalta.

”WHO antoi 29.2. ohjeet epidemia-alueilta tulevien matkustajien terveydentilan tarkistamisesta ennen lentoa, neuvonnasta lennon aikana, miehistön suojautumisesta ja varustamisesta mahdollisesti oirelevien matkustajien varalle, maahantulotarkastuksista ja tulijoiden tarkasta seurannasta 14 vrk maahantulon jälkeen. Suomessa vastaavat ohjeet saatiin voimaan vasta kuukautta myöhemmin.”

Sen sijaan Itä-Aasian toimet saavat Jantuselta kiitosta. Hän korostaa, että toisin kuin Euroopassa ja Amerikassa, Itä-Aasiassa muistettiin SARS- ja MERS-epidemioiden kokemukset, ja yleiset tartuntatautiepidemian torjunnan periaatteet otettiin nopeasti käyttöön uuden sairauden estämiseksi tai tukahduttamiseksi.

”Yhdistäen periaatteeltaan ikiaikaiset epidemian tukahduttamismenetelmät, etsi–eristä–jäljitä–hoida, nykyaikaiseen mobiiliin tietotekniikkaan onnistuivat monet Itä-Aasian maat vain muutaman viikon kuluessa joko torjumaan koko epidemian, tukahduttamaan sen kokonaan tai hyvin matalalle ja hallitulle tasolle”, hän kirjoittaa.

Siirtymällä mahdollisimman nopeasti pitkistä ja summittaisista massarajoituksista lyhytaikaisiin ja kohdennettuihin yksilörajoituksiin Itä-Aasian maat ovat Jantusen mukaan kyenneet samanaikaisesti sekä vähentämään covid-19 pandemian aiheuttamia sairauksia ja kuolemia, että madaltamaan ja lyhentämään sen taloudellisia vahinkoja.

”Itä-Aasiassa on siis toimittu pelikirjan mukaan ja onnistuttu hyvin sekä terveyden, että talouden turvaamisessa. Avainkysymys on, miksi meillä lännessä ei ole nyt covid-19 tapauksessa kyetty toimimaan samoin? Miksi meille näyttää terveydellisesti ja taloudellisesti katastrofaalisiksi osoittautuneiden kokeilujenkin jälkeen olevan vaikeaa palata pelikirjan sivuille, aiemmin oppimaamme ja ottaa käyttöön kehittämämme informaatioteknologian huikeat mahdollisuudet. Vaihtoehto ei ole rahat tai henki, vaihtoehto on rahat ja henki.”

Jantunen painottaa, että käytettävissä oleva evidenssi viittaa siihen, että epidemian hidastamispolitiikka tuhoaa sekä talouden että ihmishenkiä, mutta epidemian nopea tukahduttaminen sekä tehokas jälkihallinta pelastaa molemmat, koska se palauttaa nopeimmin kansalaisten luottamuksen omaan turvallisuuteensa.

Lue myös: