Yhtiön mukaan Stockmann-tavarataloliiketoiminnan ja Lindexin verkkokauppa on jatkanut kasvuaan viime viikkoina voimakkaasti, digitaalisen asioinnin kasvu ei tässä poikkeuksellisessa tilanteessa riitä korvaamaan asiakasmäärien erittäin voimakasta laskua.

Tiedotteen mukaan yhtiön liiketoiminta on jatkamiskelpoista ja tervehdytettävissä, joten Stockmannin hallitus on päättänyt jättää yrityssaneeraushakemuksen.

Yrityssaneerausmenettely ei koske konsernin tytäryhtiöitä eli Stockmann -tavarataloja Baltiassa eikä Lindexiä.

Stockmannin mukaan yhtiön liiketoiminnan uudistaminen oli oikealla uralla ennen koronavirusepidemiaa. Strategiset valinnat, säästöohjelma sekä Lindexin ja Stockmannin parantunut kehitys näkyivät tilikauden 2019 positiivisena oikaistuna liiketuloksena.

Yhtiön mukaan liiketoiminnan kehitys jatkui tammi‒helmikuussa 2020 selkeästi edellistä vuotta parempana.

Stockmannin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kommentoi tiedotteessa, että koronaepidemian vuoksi yhtiön kassavarat ovat ehtyneet.

”Koronaepidemian aiheuttama ennennäkemätön tilanne johti kuitenkin tilanteeseen, jossa asiakasmäärien lasku on ollut erittäin voimakasta ja yhtiön kassavarat ovat ehtyneet. Tässä erittäin vaikeassa tilanteessa yhtiön hallitus on päättänyt Stockmannin hakeutumisesta yrityssaneeraukseen. Selkeä näkemyksemme on, että Stockmann-konsernilla on käynnistettyjen toimenpiteiden myötä kannattavan liiketoiminnan edellytykset olemassa”, Ratia totesi tiedotteessa.

Hakemus Stockmannin yrityssaneerausmenettelyyn on jätetty Helsingin käräjäoikeudelle 6.4.2020.

Yhtiö on keskustellut pankkisyndikaattinsa ja tiettyjen muiden suurten velkojien kanssa aikomuksestaan jättää hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamiseksi. Kyseiset velkojat, jotka edustavat yli viidennestä kaikista yhtiön tunnetuista velkojista ovat alustavasti ilmaisseet suhtautuvansa myönteisesti hakemuksen jättämiseen.

Stockmannin osake vaihdetumpi B-osake lähti heti pörssin avauksessa tänään 26,5 prosentin syöksyyn. Kuukaudessa osakkeen arvosta on hävinnyt noin 50 prosenttia. Muutoin Helsingin pörssi avautui tänään selvään nousuun.

Tutkimusten mukaan yrityssaneeraus on harvoin oikotie onneen. Suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin, kertoi esimerkiksi Eija-Leena Kärkisen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluvasta väitöskirjatutkimus loppuvuodesta 2018.

”Yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää yritys, mutta näyttää siltä, että yrityksiä ei nykyisillä keinoilla saada elinkelpoisiksi”, arvioi Vaasan yliopistossa väitellyt Eija-Leena Kärkinen.

Osa yrityksistä ajautuu konkurssiin jo ennen kuin varsinainen tervehdyttämisohjelma on laadittu ja osa ohjelman toteuttamisen aikana.

Kärkisen väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan yhtä tyypillistä saneerauksen aikana konkurssiin menevää yritystä ei kuitenkaan löytynyt. Tutkimuksessa huomattiin, että konkurssiin menevien yritysten taloudelliset tilanteet saattavat poiketa toisistaan paljonkin jo ennen saneerausta ja toisaalta myös saneerauksen aikana ennen konkurssia.

”Aiemmin uskottiin, että vain tietynlainen yritys epäonnistuu saneerauksessa, mutta tutkimukseni tulosten mukaan epäonnistujat ovat hyvin erilaisia.”

Yhtenä syynä yritysten epäonnistumisiin voivat olla yritysten tervehdyttämiseksi laaditut saneerausohjelmat, jotka eivät välttämättä pureudu yritysten todellisiin ongelmiin.

”Usein analysoidaan vain lukuja, mutta ei paneuduta todellisiin ongelmiin lukujen taustalla. Tämä aiheuttaa sen, että myöskään käytetyt tervehdyttämiskeinot eivät ole oikeita”, korostaa Kärkinen.

Kärkisen väitöskirjatutkimuksessa, kuten yrityssaneerauksissa muutoinkin, suurin osa saneerausyrityksistä on pieniä tai erittäin pieniä.

Moni suurempikin yritys on keikkunut yrityssaneerauksessa pitkään. Esimerkiksi retkeilytarvikkeiden kauppias Erätukku hakeutui saneeraukseen vuonna 2014 ja edelleen konkurssiin 2017.

Osa yrityksistä saa saneerauksesta uuden alun, mutta paljon saneerauksia läheltä seurannut asianaja arvioi, että suuri osa saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin.

”Ainakin joka toinen”, asianajotoimisto Evershedsin osakas Jari Salminen sanoi Kauppalehden haastattelussa keväällä 2017.

”Tämä johtuu monesti siitä, että näillä yrityksillä ei alun perinkään ollut edellytyksiä selvitä.”