Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti, YIT:n kestävästä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen korostaa kaupunkiseutujen omien strategioiden ja niiden käytännön toteuttamisen olevan erittäin tärkeitä jatkossa, kun väestön pakkautumisen tietyille alueille ennustetaan kiihtyvän.

Hän nostaa esiin kunnollisilla liikenneyhteyksillä varustetut suuret työssäkäyntialueet, jotka tarjoaisivat hyötyjä sekä osaajille että yrityksille.

”Osaajille paljon uramahdollisuuksia, yrityksille suuren työvoimapoolin”, Kostiainen toteaa blogissaan.

Kostiainen kommentoi samalla aikaisemmin tällä viikolla julkistettua aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ennustetta, jonka mukaan Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti koko vuoteen 2040 ulottuvan tarkastelujakson ajan, ja myös Tampereen ja Turun seutukunnat kasvavat jatkuvasti. Oulun kaupunkiseudun väkiluku kääntyy ennusteen mukaan lievään laskuun 2030-luvun lopulla, Jyväskylän ja Kuopion jo hieman aikaisemmin, ja Kuopion lasku on vielä Jyväskylää nopeampaa. Lue tarkemmin: Uusi havainto Suomen väestöstä: Railo repeää – Kohta kasvaa enää kolme kaupunkiseutua

”Ennusteen perusteella entistä toimivamman työmarkkina-alueen kehittämiselle on hyvät lähtökohdat. Ratkaisevassa asemassa ovat nopeat junayhteydet Turun ja Helsingin sekä Tampereen ja Helsingin välillä, ja näistä nyt keskustellaankin. Turkulaiset oivalsivat asian tärkeyden jo vuosia sitten, kun ns. tunnin junaa ryhdyttiin ajamaan. Kaikki ryhmittyivät hankkeen taakse, ja asiaa tukemaan perustettiin arvovaltainen suurten yritysten ja julkisen sektorin turkulaistaustaisista johtajista koostuva neuvottelukunta. Käytännön operaatioita koordinoimaan laitettiin osaava ja asioiden yhteyksiä ymmärtävä tohtori Jarkko Heinonen Turun kauppakamarista (nykyisin Uudenkaupungin elinkeinojohtaja). Ja aikaan on saatu: yhteydelle on jo myönnetty 40 miljoonan euron suunnitteluraha”, Kostiainen kommentoi.

Kostiainen mainitsee toisenlaisena esimerkkinä Tampereen.

”Turkulaisten lobatessa keskeistä strategista hanketta, tamperelaiset puuhailivat professori Kari Neilimon ja Tampereen kauppakamarin ideoiman mielikuvituksellisen AiRRport -hankkeen parissa, jonka piti nostaa Tampereen lentokentän matkustajamäärät muutamasta sadasta tuhannesta kahdeksaan miljoonaan matkustajaan. Kaupungin johdostakaan kukaan ei rohjennut todeta, että keisarilla ole vaatteita. Me, jotka esitimme Lentoradan ajamista – nopea raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan – saimme kuulla kunniamme.”

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Timo Tähtinen toteaakin omassa blogissaan, että jo nyt on havaittavissa, että raideliikenteen ja pääväylien varteen on muodostunut kehityskäytäviä, joissa elinvoima ja hyvinvointi voivat kehittyä laajemmalla alueella.

”Viime vuosien muuttoliike on kohdistunut keskuskaupunkeihin ja uusi asuntorakentaminen pieniin kerrostaloasuntoihin. Voisiko tämä kehitys kääntyä tulevaisuudessa, esimerkiksi asumisen hinta- ja vuokratason noustessa edelleen keskuskaupungeissa tai asumiseen liittyvien arvojen muuttuessa? Hyvällä asumisella ja asuinympäristöllä sekä toimivilla liikkumisyhteyksillä voidaan lisätä kaupunkiseudun tai yksittäisten seudun osa-alueiden vetovoimaa”, hän kirjoittaa.

Lisää aiheesta:

Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

Hämmästys leviää – Grafiikka Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Nyt tuli karu syntyvyysluku: ”Jos luulit että loppuvuoden väestöennuste oli synkkä, olit väärässä”