Suomen ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama covid-19-tautitapaus todettiin tammikuun lopussa Kiinan Wuhanista kotoisin olevalla matkailijalla. Potilaasta otettuja näytteitä hyödynnettiin myös tutkimukseen.

Potilasnäytteissä havaittiin koronavirusvasta-aineita yhdeksäntenä päivänä ensioireiden alkamisesta.

Myöhemmin otetuissa näytteissä vasta-ainetasot olivat korkeammat, mikä oli odotettua.

Potilaasta otetuista näytteistä tutkittiin virusten määrää, määritettiin viruksen emäsjärjestys ja kasvatettiin viruskanta jatkotutkimuksia varten.

Lisäksi pystytettiin menetelmä, jolla seeruminäytteistä voidaan mitata virusinfektiota vastaan muodostuvien neutraloivien vasta-aineiden määrää. Näytteiden avulla tutkittiin myös eri vasta-aineiden muodostumista ja niiden kykyä tunnistaa virus.

Tutkimuksen verrokkiaineistona käytettiin Suomesta vuonna 2019 kerättyjä, 4–89-vuotiaiden henkilöiden seeruminäytteitä.

Suomalaistutkimuksen tulokset osoittivat myös, että suomalaisilla ei ole vielä suojaavia vasta-aineita uutta koronavirusta vastaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, HUSLABin ja Lapin keskussairaalan raportti tutkimustuloksista julkaistiin eilen torstaina Eurosurveillance -lehdessä.

Raporttiin voi tutustua täällä.

Helsingin Sanomat kertoi tänään perjantaina Kiinassa reesusmakakiapinoilla tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, syntyykö koronavirukselle immuniteettia.

Kertaalleen koronavirukseen sairastuneet ja siitä parantuneet apinat altistettiin uudelleen virukselle, mutta tartuntaa ei enää tapahtunut.

Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu, joten sen laadusta ei ole varmuutta.

Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, syntyykö uudelle koronavirukselle positiivista immuniteettia ihmisissä ja kauanko mahdollinen immuniteetti säilyy.

Aikaisemmista viruksista saadun kokemuksen perusteella on kuitenkin toivoa, että koronan kerran sairastanut olisi siltä suojassa pari kolme vuotta - ainakin, jos virus ei kovasti muunnu.

LUE MEDIUUTISISTA:

Mitä tehdään, kun vaikeimmat koronapotilaat eivät enää mahdu tehohoitoon? – Teholääkärit kertovat

Kukaan ei tiedä varmasti, milloin koronapotilas on parantunut – Infektiolääkärit joutuvat hoitamaan potilaita ilman varmaa tietoa

”Jos olisin hiljattain eläköitynyt terveydenhuollon ammattilainen, valmistautuisin palaamaan töihin joksikin aikaa”

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.