Miten Suomi pyrkii EU:n puheenjohtajamaana vaikuttamaan sotatoimiin ryhtyneeseen Turkkiin, kysyttiin hallitukselta eduskunnassa. Kysymyksen nosti esiin pitkäaikainen ulkopolitiikan vaikuttaja, kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva, jonka puolue hiillosti hallitusta myös Turkin presidentin Euroopalle esittämästä uhkauksesta.

Kanerva kuvasi humanitaarisen tilanteen olevan Syyriassa poikkeuksellisen vakava jo ennestään, ja Turkin hyökkäys Syyriaan pahentaa sitä entisestään. Hän arvioi, että ”aikamme suurin humanitaarinen katastrofi” heijastuu myös Eurooppaan.

Kanerva viittasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin torstaina Euroopalle lähettämään varoitukseen, että Syyria-kritiikistä voi seurata Turkin ja EU:n välisen pakolaissopimuksen rakoilu.

”Lainaan Erdoğania: ’Avaamme ovet, ja lähetämme teille 3,6 miljoonaa pakolaista’”, Kanerva totesi.

”Suomi EU:n puheenjohtajamaana ei voi vain seurata katsomosta, miten muut tässä asiassa tulevat toimineeksi. On pyrittävä estämään kriisin muuttuminen katastrofiksi. Millä keinoin Suomi – EU:n puheenjohtajana – kantaa vastuunsa ja pyrkii vaikuttamaan Erdoğaniin tavalla, joka estäisi katastrofin leviämisen ja ryöpsähdyksen koko Euroopan alueelle”, Kanerva kysyi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) huomautti Suomen reagoineen välittömästi ja tuominneen Turkin teon, samoin kuin teki Euroopan unioni.

”Olette oikeassa siinä, että Turkki on tehnyt valtavan työn Syyrian pakolaisten asuttamiseksi omalla maaperällään: 3,6 miljoonaa ihmistä on siellä. Mutta nämä toimet, joita nyt suunnitellaan [Turkissa], eli vyöhyke, josta työnnettäisiin kurdit pois, eivät ole hyväksyttäviä. Se aiheuttaa uutta pakolaisuutta. Kansainväliset järjestöt pelkäävät, että 100 000 ihmistä lähtee liikkeelle”, Haavisto totesi.

Haaviston mukaan työ jatkuu Euroopan unionin ulkoministerien kokouksella maanantaina, minkä lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu jo torstaina.

LUE TUTKIJAN ARVIO:

Kanerva kysyi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr), mitä Turkin toimiin nähden tarkoittaa neljän EU-maan – Italian, Ranskan, Saksan ja Maltan – sopimus Välimereltä pelastettavien turvapaikanhakijoiden jakamisesta vapaaehtoisten EU-maiden kesken. Suomi ei ole lähtenyt mukaan järjestelyyn, mutta tukee työtä sen edistämiseksi puheenjohtajana.

”Toivottavasti ei annettu ymmärtää Erdoğanille ja ihmissalakuljettajille, että ryhdyttäisiin taakanjakoon, joka toteutettaisiin ilman vakavaa turvapaikkatarpeen arviointia”, Kanerva tiedusteli.

”Jos näin tehtäisiin, viesti olisi Euroopalle kohtalokas.”

Ohisalo korosti, että Suomen pyrkimys EU-puheenjohtajakaudellaan on nimenomaan edistää yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja yhteisen linjan löytymistä. Hän korosti sitä, että yhtäkään jäsenmaata ei voi jättää yksin siirtolaispaineen alle.

Ohisalo viittasi Kreikan kohonneisiin siirtolaislukuihin – siirtolaisia tulee juuri Turkista – ja vihjasi, että Turkki on jo löyhentänyt valvontaansa.

”Nyt jo Kreikassa ja Kyproksella näemme Turkin toimet siinä, miten heidän pakolais- ja turvapaikkatilanteensa on kehittynyt”, sisäministeri sanoi.

Hänen mukaansa Italiaan ja Maltalle siirtolaisia tuovan keskisen Välimeren eli Libyan reitti ”alkaa tuntua pieneltä verrattuna siihen, mitä tapahtuu idässä”. Tulijoita on viime kuukausina saapunut Eurooppaan enemmän Turkin kautta kuin keskistä reittiä. Erityisen suuria määrät eivät toistaiseksi ole, sillä esimerkiksi elo-syyskuun vaihteessa kahden viikon aikana itäistä reittiä pitkin saapui vajaat 4900 turvapaikanhakijaa.

”Entä jos Suomi jäisi paineeseen kuten Kypros? Mitä me tekisimme? Toivottavasti saisimme muilta tukea”, Ohisalo perusteli taakanjaon tarvetta.

Kokoomus tarttui ministerin sanoihin. Entinen sisäministeri, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen totesi myös omien kokemustensa pohjalta, että Turkki on ”jo raottanut” muuttoliikkeen hallintaa.

”Tarkoitatteko, että myös Lesboksen saaren ja Kreikan osalta Suomen hallitus kätilöisi ratkaisua, jossa jaetaan turvapaikanhakijoita ympäri Eurooppaa”, Mykkänen kysyi taakanjaosta.

”Onko tämä todella Suomen linja, että edistämme ratkaisua, joka antaa signaalin Erdoganille, että kyllä me jaamme heidät [turvapaikanhakijat] eteenpäin, jos päästätte heidät tulemaan?”

”Kyse on siitä, että kukaan ei saa Välimereen hukkua. Kyse on ihmisoikeuksista”, ministeri Ohisalo ärähti takaisin.

Hän muistutti EU:n yhteisen turvapaikkapoliittisen ratkaisun olleen pitkään jumissa. Väliaikaisia järjestelyitä on pakko käyttää siihen asti, että kokonaisratkaisu syntyy, Ohisalo huomautti.