Sekä oppositio että hallitus vetoavat tutkimustietoon eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Oppositio on tehnyt välikysymyksen hallituksen kehysriihen linjauksista.

Keskiössä ovat päätökset heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä sekä sallia ilman perustetta määräaikaisuudet alle 30-vuotiaille, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kolme kuukautta.

Välikysymykseen vastasi työministeri Jari Lindström (sin.), joka vetosi tutkittuun tietoon.

–On olemassa taloustieteellistä näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen edistää työllisyyttä, Lindström sanoi ja vetosi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Niku Määttäsen huomioon.

Määttäsen mukaan irtisanomisen helpottaminen parantaa myös tuottavuutta, kun työntekijät liikkuvat yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Lindström totesi myös, että yksilöllinen irtisanominen on Suomessa suhteellisen vaikeaa OECD:n mukaan. Lue tarkemmin: Tutkimusjohtaja: ”Irtisanomissuoja voi suoraan vähentää joidenkin intoa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin”

Erikoinen tilanne syntyi, kun välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Antti Lindtman (sd.) vetosi hallituksen linjausten vastaisissa argumenteissaan tismalleen samoihin tekijöihin kuin ministeri.

–Hallituksen väitteelle näiden toimien työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta ei myöskään löydy tutkimustietoa, päinvastoin. Olemassa olevat kansainväliset esimerkit viittaavat siihen, että määräaikaisuuksien käytön vapauttamisella ei ole pidemmän aikavälin positiivisia työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan pätkätöiden lisääntyminen näyttää näissä tilanteissa tapahtuvan vakituisten työsuhteiden kustannuksella, Lindtman sanoi eduskunnassa.

Hän iloitsi, että kyseinen näkemys vahvistetaan myös elinkeinoelämän piiristä ja viittasi saman laitoksen työntekijään kuin ministeri.

–Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen totesi Helsingin Sanomissa: ”Olen aika skeptinen sen suhteen, että löytyisi jostain tutkimus, jonka perusteella voitaisiin näyttää, että tämä uudistus selkeästi parantaisi työllisyyttä.”

–Tutkimusnäyttöä ei myöskään löydy sille, että irtisanomissuojan heikentäminen lisäisi työllisyyttä. OECD:n vertailussa yksilöperusteinen irtisanominen on jo nyt Suomessa helpompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Siis irtisanominen on helpompaa Suomessa kuin työllisyyden mallimaissa Saksassa ja Ruotsissa, Lindtman sanoi.

Lindström toisti kuitenkin vielä myöhemmin vastakkaisen tulkinnan OECD:n luvuista ja sanoi, että henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on Suomessa korkeampi kuin keskeisissä kilpailijamaissa ja edellyttää painavaa syytä.

Näyttääkin siltä, että irtisanomissuojan vaikutukset työllisyyteen ovat epäselviä. Aiheesta on käyty keskustelua aiemmin Twitterissä.

– Taloustieteen konsensusnäkemys kai on, että parempi irtisanomissuoja vähentää sekä irtisanomisia että rekrytointeja mutta vaikutus työllisyyteen on epäselvä, esimerkiksi professori Roope Uusitalo totesi Twitter-väittelyssä viime kuussa.

Oppositiosta viitattiin usein myös syntyvyyden romahtamiseen Suomessa, mihin kehysriihilinjausten uskottiin vaikuttavan entisestään negatiivisesti, kun ihmisten usko tulevaan heikkenee.

Lue myös:

”Yksikään ay-liikkeen jäsen ei ole luonut omaa työpaikkaansa” – Emeritusprofessorilla tiukka kanta irtisanomissuojaan HS:ssa

Juha Sipilä kuittasi ay-liikkeelle haastattelutunnilla: ”Mitäs järkeä siinä olisi?”

Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”