Kehitysvammaisten Tukiliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto vaativat yhteisessä kannanotossaan Espoon kaupunkia keskeyttämään välittömästi järjestämänsä kilpailutuksen vammaispalveluiden hankinnasta. Espoo on vastannut kritiikkiin omassa tiedotteessaan, jossa se kiistää väitteitä.

Vammaisfoorumin kannanoton mukaan vammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun sähköinen huutokauppa ”merkitsee paluuta huutolaisaikaan” ja rikkoo YK:n vammaissopimusta.

– Huutolaisaikana heikossa asemassa olevan ihmisen huolenpidosta vastasi huutokaupan tapahduttua se, joka tarjosi kunnalle ylläpidon halvimpaan hintaan. Nyt olemme palaamassa takaisin samaan, uudella tavalla, Vammaisfoorumi toteaa.

Liitot kertovat, että Espoon hankintamenettelyssä palveluntuottaja tarjoaa ensin tietyn hinnan ja määrittelee tarjoamansa laadun. Tämän jälkeen käynnistetään sähköinen huutokauppa kaikilla hankinnan osa-alueilla, joissa on saatu enemmän kuin yksi tarjous.

– Sähköisessä huutokaupassa kohteena on vain hinta. Pienillä kotimaisilla, sitoutuneilla toimijoilla on suuria vaikeuksia osallistua tällaiseen kilpailuun. Siksi avoin hintakilpailu käytännössä varmistaa, että voittajiksi päätyvät suuret kansainväliset toimijat ja pääomasijoittajat, liitot uskovat.

Espoon hankintailmoituksen mukaan kaupunki pyytää parhaillaan tarjouksia vammaisten ympärivuorokautisen asumisen tukipalvelun järjestämisestä. Ympärivuorokautisella tuella tarkoitetaan luvanvaraista asumispalvelua, joka järjestetään palveluntuottajan tarjoamassa asumisyksikössä. Ilmoituksen mukaan ympärivuorokautinen tuki mahdollistaa yksilöllisen asumisen toteutumisen.

Valinta suoritetaan ”kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisesti”. Ilmoituksen mukaan kilpailutus tapahtuu painoarvolla hinta enintään 80 pistettä, laatu enintään 20 pistettä.

– Vammaisfoorumi uskoo, että pääpainon asettaminen halvimpaan hintaan (hinta 80 / laatu 20 prosenttia), hyvin lyhyeksi sopimuskaudeksi (kaksi vuotta plus mahdollinen kahden vuoden optio), vähentää merkittävästi tarjoajien sitoutumisen astetta vammaisten henkilöiden elämänmittaisten yksilöllisten palveluiden toteuttamiseen laadukkaasti. Menettely ei miltään osin lisää motivaatiota tuottaa joustavaa, yksilöiden monenlaisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua, liitot toteavat.

Niiden mukaan YK:n vammaissopimuksen lähtökohta eli vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja osallisuuden vaatimus artiklan 19 mukaisesti ”ei toteudu Espoon huutokaupassa”.

Artiklan mukaan vammainen itse päättää kenen kanssa asuu, missä asuu eikä hän ole velvollinen käyttämään ennalta määrättyjä asumisjärjestelyjä. Tästä huolimatta tarjouspyynnössä sallitaan asumisyksikön sijainti jopa 70 kilometrin etäisyydellä Espoon keskustasta. Missä vaiheessa prosessia vammaiselta henkilöltä on kysytty, haluaako hän asua 70 kilometrin päässä omasta tutusta elinympäristöstään? liitot kysyvät.

Espoo vastaa: laatu ratkaisee - huutokauppaan vain kriteerien mukaan

Espoon kaupunki vastaa kritiikkiin tiedotteessaan. Espoon mukaan ”sähköiseen huutokauppavaiheeseen pääsevät mukaan vain ne palveluntuottajat, jotka täyttävät korkeat laatukriteerit”. Korkea vaatimustaso näkyy Espoon mukaan muun muassa henkilöstölle asetetuissa koulutus- ja työkokemuskriteereissä. Laatutasosta poikkeaminen on sanktioitu.

– Huutokaupan tarkoitus on luoda kilpailua palveluntuottajien kesken. Kun hinnat ovat avoimet ja näkyvät kaikille osallistujille, palveluntuottajat voivat tehdä keskinäistä vertailua ja muuttaa tarjoamaansa hintaa, Espoo kertoo.

Espoon mukaan mainitut laatuvaatimukset olivat kommentoitavina sekä Espoon vammaisneuvostossa että avoimesti Espoon nettisivuilla jo kilpailutuksen valmisteluvaiheessa.

– Vaikka vammaisten asumispalvelut kilpailutetaan nyt Espoossa ensimmäistä kertaa, pääkaupunkiseudulla on ollut kilpailutuksia jo aiemmin. Olemme seuranneet muiden kokemuksia tarkasti, vammaispalvelujen päällikkö Nina Hiltunen sanoo tiedotteessa.

Espoon kaupungin asumispalvelujen piirissä on tällä hetkellä noin 240 asiakasta. Vuosittain sopimuksen piiriin tulevan noin 20–30 uutta asiakasta vuodessa. Espoon kaupunki osti vammaisten asumispalveluja vuonna 2014 yhteensä 38 eri palveluntuottajalta.