Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana nykyään tunnettu Jari Laine perheineen muutti paraatipaikalle Espoon Westendiin vuonna 2013. Talo oli suuri ja kalliskin ja sen ostamiseen tarvittiin huomattava asuntolaina, mutta Laine ja hänen vaimonsa arvelivat pystyvänsä myymään asunnon pois voitolla sitten kun lapset olisivat jo suuria. Laineen ja vaimon uusperheessä on kuusi lasta.

Perhe viihtyi uudessa talossaan, jonka tarjoamat näköalat merelle ovat mahtavat − mutta pani sen kuitenkin myyntiin vuonna 2017.

Myynnissä se on tavallaan vieläkin, mutta Laineen mukaan siitä ei voi saada lähellekään sellaista hintaa, joka vastaisi sen todellista markkina-arvoa.

”Asuntomme arvioitiin aiemmin melkein kahden miljoonan euron arvoiseksi, mutta nyt siitä voisi saada kuulemma noin puolet siitä summasta”, hymähtää Laine.

”Jos edes sitä.”

Lisäksi uusi omistaja saisi osansa taloyhtiön lainakannasta, joka on noussut 725 000 euroon. Laineen mukaan yhtiö on ottamassa velkaa lisää 175 000 euroa. Yhtiössä on kahdeksan huoneistoa.

Neljä eri kannetta

Työssään Nuorisosäätiössä Jari Laine on tottunut oikeudenkäynteihin ja niihin valmistautumiseen. Hänen mukaansa Nuorisosäätiöllä on parhaillaan vireillä lähes sata oikeudenkäyntiä, joissa puidaan säätiön edellisen johdon liiketoimia ja niiden seurauksia.

Se, että oikeutta on pitänyt ryhtyä käymään omassa kotitalossakin, rassaa Lainetta aivan erityisesti. Tämä on henkilökohtaista.

”Tämä on helvetillistä. Olemme joutuneet keskelle taloyhtiöhelvettiä.”

Laine ja hänen vaimonsa ovat esittäneet Westendin taloyhtiötään vastaan Espoon käräjäoikeuteen jo neljä eri kannetta, joista yhteen saatiin korkeimman oikeuden päätös pari viikkoa sitten. Korkein oikeus piti voimassa hovioikeuden päätöksen, joka oli Laineen perheen kannalta myönteinen.

”Tiedän, että vastaavat tapaukset ovat kasvussa suomalaisissa taloyhtiöissä, mutta pakko silti kysyä, että onko oma taloyhtiöni Suomen kaikkein riitaisin?” Laine miettii.

Juuri päättyneessä oikeusprosessissa oli kyse perimmiltään siitä, miltä osin ja millä perustein taloyhtiö vastaa yhtiön ja sen asuntojen kunnossapidosta ja parannustöistä.

Laineen ja hänen perheensä talossa oli tehty edellisen omistajan toimesta vuonna 1989 muutostöitä, joissa poikkeuksellisen korkea niin kutsuttu ryömintätila oli muutettu sadan neliömetrin suuruiseksi varastotilaksi. Samalla pihamaalle oli asennettu ulkopumppu, joka tarvittaessa pitää tilan vedestä kuivana.

”Melkein 30 vuotta muutostöiden toteuttamisen jälkeen taloyhtiön uudessa hallituksessa syntyi vastoin yhtiöjärjestystä tulkinta, jonka mukaan sekä muutostyöt että alkuperäiset rakenteet eivät kuulu taloyhtiön kunnossapitovelvoitteeseen”, Laine kertoo.

Oikeutta Laineen ja hänen oman taloyhtiönsä välillä käytiin kolme vuotta ennen korkeimman oikeuden ratkaisua.

Jari Laine.Kuva: Laura Vesa

”Maksan korvauksia itselleni”

Ensimmäisen kanteen ratkettua oikeudenkäyntejä on tulossa kolme lisää. Laine naurahtaa kitkerästi asetelman olevan hassu, sillä hän todellakin käy oikeutta myös itseään vastaan – onhan hän yksi taloyhtiönsä osakkeenomistajista.

Mahdollisista vahingonkorvauksistakin hänen on maksettava taloyhtiön kautta osansa – itselleen.

”Yhtiössä on se tilanne, että viisi asunnonomistajaa on liittoutunut yhteen ja tekee päätöksiään mielensä mukaan ja muiden olisi niihin tyydyttävä”, linjaa Laine.

Laineen mukaan taloyhtiön hallitus on löytänyt palvelukseensa sellaisen isännöintitoimiston, joka suostuu kyseenalaisiin ja jopa laittomiin keinoihin. Edellinen isännöitsijä irtisanoi sopimuksen taloyhtiön kanssa loppuvuonna 2017 huomattuaan joutuneensa keskelle yhä kasvavaa riitatilannetta.

”Olimme pyytäneet isännöitsijältä isännöitsijäntodistusta, jota tarvitsemme asunnon myyntiä varten, mutta saimmekin 66 sivua pitkän selvityksen, joka sisältää taloyhtiön hallituksen yhtiöjärjestyksen vastaisia määräyksiä ja kuvitteellisia reklamaatioita meitä kohtaan. Sellaista paperia näyttämällä ei asuntokauppa kyllä edisty.”

Mielestään virheelliseen isännöitsijäntodistukseen liittyen Laineet ovat jättäneet käräjäoikeuteen taloyhtiön hallitukseen ja isännöitsijään kohdistuvan vahingonkorvauskanteen, jonka loppusumma nousee satoihin tuhansiin euroihin. Laineet vaativat taloyhtiöltään korvauksina noin 400 euroa per vuorokausi alkaen elokuusta 2017.

Laineen mukaan talossa on toinen osakkeenomistaja, joka on täysin samoilla linjoilla hänen kanssaan. Lisäksi talossa on yksi osakkeenomistaja, joka ei ole halunnut valita kiistoissa puoltaan.

”Ei enää taloyhtiön vastuulla”

Yksi Laineen ja hänen vaimonsa kanteista käräjäoikeudelle käsittelee sitä, miten taloyhtiö on teettänyt yhtiöön laajamittaisia peruskorjaustöitä, joita kuitenkaan ei ole ulotettu Laineen asuntoon.

Laineen mukaan korjaustöissä oli parhaimmillaan neljä kaivuria kerrallaan, mutta koneet eivät tehneet Laineiden osalta ainuttakaan kaivausta. Muiden talojen kohdalla työt koskivat rakennusaikaisten virheiden korjauksia kuten salaojia, patolevyjä ja maankallistumien parannuksia.

”Rahaa paloi satoja tuhansia euroja”, sanoo Laine.

”Minulla on mustaa valkoisella, että hallitus lupasi korjata meidänkin asuntoamme, mutta se ilmoittikin töiden päätteeksi, ettei se olekaan velvoitettu siihen. Syyksi todettiin yllättäen, että maanalaisen varastotilan vastuu on siirtynyt koko huoneistoon, kattaen muun muassa ulkopuoliset alkuperäiset rakenteet kuten sokkelit ja anturat.”

Laineen mukaan tilanteen sekavuutta kuvasti se, että oikeudessa hallituksen puheenjohtaja todisti, ettei tiedä mistä rakenteista yhtiö vastaa ja mistä ei.

”Niinkin taloyhtiön hallituksesta kerrottiin, että pihamme länsipuolta ei korjata, kun siellä on se maanalainen varasto, mutta itäpuoli ehkä korjataan.”

Laineen mukaan sama maanrakennusyritys toteutti samalla sekä taloyhtiön tilaamia töitä että taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisesti tilaamia töitä.

Laineiden neljäs kanne on niin ikään vahingonkorvauskanne taloyhtiön hallitusta kohtaan ja siinäkin hallitusta syytetään Laineille rahallisesti kalliiksi käyneistä laittomuuksista.

"Homeesta ei välitetä”

Riita Laineen ja taloyhtiön välillä on paisunut jo siihen pisteeseen, että riidellään jo melkein kaikesta mahdollisesta, alkaen siitä, oliko Laineilla lupa rakentaa terassi vai ei.

”Yhtiön hallitus on määrännyt meitä purkamaan terassilla sijaitsevat rakennelmat, joita ei todellisuudessa edes ole. Olen tiedustellut, että mitkä rakennelmat pitää purkaa, mutta en ole saanut vastausta”, naurahtaa Laine.

Hänen mukaansa taloyhtiössä ja sen taloissa on samaan aikaan todellisiakin vakavia ongelmia esimerkiksi kosteusvaurioiden ja homeongelmia kanssa, mutta niihin ei haluta kiinnittää riittävää huomiota.

”Yhtiön taloista ainakin kolmessa on ollut home- ja kosteusongelmia ja vuonna 2017 valmistunut tutkimus todistaa sen. Seuraavana vuonna yhtiö teetti yhdessä huoneistossa lumekorjauksen, mutta senkin vain yhdessä seinäosiossa. Sen jälkeen tilanne on entisestään pahentunut.”

”Kalliiksihan tämä käy”

Tässä kohtaa nousee väkisinkin mieleen kysymys, että miksi taloyhtiö tai yksikään sen osakkeenomistaja haluaisi toimia vasten omia etujaan?

”Sanopa muuta. Kalliiksihan tämä käy ja asukkaiden terveys vaarannetaan. Taloyhtiömme hallituksessa on tainnut syntyä sellainen asenne, että ei tässä pelata omilla rahoilla vaan yhtiön rahoilla”, Jari Laine tuumii.

”Minun perheelläni on kulunut näihin riitoihin rahaa jo yli 100 000 euroa ja lisää näyttäisi menevän. Jo pelkkä ensimmäinen kierros maksoi meille yli 40 000 euroa ja taloyhtiölle varmaan yhtä paljon. Ei tällaisessa ole mitään järkeä, vaikka osakkeenomistajilla syvät taskut ehkä olisikin.”

”Olemme tehneet itse ja juristien välityksellä monenlaisia sovintoesityksiä, mutta ne eivät ole yhtiön hallitukselle kelvanneet.”

Riidoissa keskenään olevat perheet eivät enää edes tervehdi toisiaan talon pihassa, ja tämä pätee lapsiinkin.

Kyseisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mauri Suuperko myöntää taloyhtiön riidat. Niistä kysyttäessä hän kertoo, että riitoja on taloyhtiön hallituksen ja yhden osakkaan välillä ja että hallitus on pyrkinyt hakemaan niihin sovintoa oikeudessakin.

”Jari Laineella on kuitenkin niin hurjat vaatimukset, ettei sovittelu ole onnistunut”, Suuperko sanoo.

”Kun kanteita on Laineelta tullut, olemme niihin aina vastanneet, mutta sovintohalua emme ole menettäneet.”

Suuperko ei halua kuitenkaan spekuloida, millainen sovinto voisi käytännössä olla. Hän arvelee, että sellainen voisi syntyä juristien välityksellä.

Laineen ja hänen vaimonsa saamaan isännöitsijäntodistukseen Mauri Suuperko ei halua ottaa kantaa, vaan toteaa sen asian kuuluvan isännöitsijälle.

LUE SEURAAVAKSI: