Saksassa on käyty vilkasta keskustelua etätöiden verottamisesta. Deutsche Bankin asiantuntijaryhmä on ehdottanut viiden prosentin veroa jokaisesta etätyöpäivästä kotona.

DB Researchin raportissa What we must do to rebuild esitetään, että 40 000 euroa vuosittaisia bruttotuloja saava saksalainen etätyöläinen maksaisi 7,50 euroa ”etätyöveroa” niiltä päiviltä, joina hän on halunnut työskennellä kotona, vaikka työnantaja tarjoaisi hänelle työtilan konttorilta.

DB Researchin asiantuntijaryhmä lähtee siitä, että etätyö on etuoikeus, joka säästää palkansaajalta rahaa. Etätyöläisen ei tarvitse käyttää julkista liikennettä tai syödä lounasta ulkona. Etätyöläinen nauttii korona-aikana myös turvallisuudesta, jota lähityöntekijöillä ei ole.

”Aivan yksinkertaisesti, meidän talousjärjestelmäämme ei ole rakennettu kestämään sellaisia ihmisiä, jotka voivat irrottaa itsensä face-to-face -yhteiskunnasta”, Deutschen strategi Luke Templeman kirjoittaa.

Deutsche on laskenut, että esitys toisi Saksalle 16 miljardin euron verotulot, jotka voisi käyttää siihen, että maan pienituloisimmat saisivat 1 500 euron ylimääräisen tuen.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomauttaa, että Deutschen esittämä järjestelmä voisi luoda vääriä kannustimia.

Työpaikalla ihmiset tekisivät sellaisiakin töitä, joita voi tehdä etänä, mutta tämä ei olisi viisasta koronaviruspandemian hallitsemisen kannalta.

Lainà näkee, että etätöihin kannattaa pikemminkin kannustaa. Niiden tekeminen on ekologisesti ja sosiaalisesti järkevää. Työmatkaliikenteen väheneminen on hyvä asia ympäristön kannalta. Työmatkoihin käytetyn ajan lyhentyminen taas helpottaa monen arjen järjestelyitä, kuten lasten päivähoitoon viemistä.

Mitä on ”lähityöetu”?

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen muistuttaa, että Suomen verojärjestelmä lähtee siitä, että vain realisoituneet tulot verotetaan, ja niiden hankkimisesta aiheutuneet kulut voi vähentää verotuksessa.

Hypoteettista ”lähityöetua” olisi vaikea lähteä verottamaan.

”Suomen verojärjestelmän näkökulmasta tällainen ehdotus olisi aivan käsittämätön”, Malinen sanoo.

Hänen mielestään malli olisi myös käytännössä vaikea toteuttaa. Se vaatisi paljon byrokratiaa. Sääntely voisi edellyttää esimerkiksi sitä, että työnantajat seuraisivat tarkasti työntekijöidensä etä- ja lähipäiviä ja raportoisivat ne Verohallinnolle.

”Varmasti tällainen idea kaatuisi omaan mahdottomuuteensa. Etenkin tässä maailmantilanteessa, jossa meillä on pandemia, se antaisi aivan väärän viestin”, Malinen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen.Kuva: Susa Junnola

Palkat sovitaan työmarkkinoilla

STTK:n Patrizio Lainà ihmettelee Deutschen ehdotuksessa sitäkin, että valtio keräisi verot ja jakaisi tuet koronasta kärsineille työntekijöille. STTK:ssa ajatellaan, että työnantajan pitäisi maksaa hankalissa oloissa työskenteleville työntekijöille koronalisä.

”Suomessa on lähdetty siitä, että palkanmuodostus tapahtuu työmarkkinoilla. Siellä myös tiedetään parhaiten, mitkä työt kannattaa tehdä työpaikalla ja mitkä etänä.”

Deutsche Bankin esityksessä tuntuu olevan lähtökohtana, että jokaisen ihmisen velvollisuus on kuluttaa palveluita ja pitää sitä kautta kansantalouden pyöriä pyörimässä.

Suomessa matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa on käyttänyt samanlaista retoriikkaa. Se on vastustanut etätyösuositusten tiukentamista sillä perusteella, että se hankaloittaisi ravintola-alan yritysten ja työntekijöiden tilannetta.

”Rahankäyttö on jokaisen yksilön oma valinta. Länsimaisten liberaalien demokratioiden ajatteluun ei istu se, että yhteiskunta velvoittaisi tai painostaisi yksilöitä kuluttamaan”, Lainà sanoo.

Hän ihmettelee, että tällainen esitys tuli nimenomaan pankilta. Pankkien luottotappioiden hallinnan kannalta on hyvä, että ihmiset säästävät, sijoittavat ja lyhentävät lainojaan.

Lainà ei myöskään lähtisi vetämään johtopäätöstä, että etätyöt lopettavat ihmisten kulutuksen täysin. Lounaalla voidaan käydä myös kodin lähellä tai tilata ruokaa ravintoloista kotiin.

”Kotitalouksien investoinnit ovat kasvaneet korona-aikana, mikä on ollut jännä ja ennakoimaton piirre. Yleensä talouskriiseissä kotitaloudet leikkaavat investointejaan, mutta nyt ihmiset ovat sijoittaneet esimerkiksi vapaa-ajan asuntoihin ja teettäneet remontteja.”

STTK:n edunvalvonnassa lisääntynyt etätyön tekeminen tarkoittaa sitä, että työsuojelun tarpeisiin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.

”Työnantajien pitää pystyä nykyistä paremmin huomioimaan esimerkiksi etätyöntekijöiden ergonomia ja työn tauottaminen. Etätöissä työsuojelullinen haaste saattaa olla työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan.”

Lainà sanoo, että etätöiden suhde palkanmuodostukseen jää liittotasolle pohdittavaksi. Keskusjärjestön on hankala sanoa, mikä on toimivin malli kullakin alalla.

Etäilijällä työhuonevähennys

Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen sanoo, että Suomessa erilaisia työskentelyolosuhteita pyritään tasaamaan verotuksessa kulujen vähentämisen keinoin.

”Meillä Suomessa verotetaan nettotuloja. Veronalaisista tuloista saa vähentää tulonhankkimisesta johtuvat kulut. Ja siinä on eroja, millaisia kuluja eri tyyppisessä työssä syntyy.”

Etätyöntekijä voi vähentää verotuksessaan työhuoneen kulut, lähityöntekijällä tulonhankkimiskuluja ovat puolestaan esimerkiksi työmatkakulut. Ensi keväänä juuri näihin kahteen kohtaan kannattaa kiinnittää veroilmoituksessaan huomiota.

Kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Jos etätyöpäiviä on ollut yli puolet työpäivistä, vähennys on 900 euroa.

Malinen huomauttaa, että jos työntekijä on tänä vuonna hankkinut esimerkiksi sähköpöydän tai muita kalliita työkalusteita, voi olla kannattavampaa hakea vähennystä todellisten kulujen mukaan.

LUE MYÖS: